Ruotsin asevoimien komentajana vuosina 1986–1994 toiminut Bengt Gustafsson pitää Ruotsin nykyistä suhdetta Yhdysvaltoihin ja sitä kautta myös Natoon tehokkaampana puolustusvaihtoehtona kuin puolustusliiton jäsenyys.
Hän kuvaa nykytilannetta Dagens Industrin mielipidekirjoituksessaan ”yhteistyöksi, joka on itse asiassa tarmokkaampaa ja taisteluvalmiimpaa kuin Naton jäsenyys”. Kirjoitus on vastaus Ruotsin ulkoministerin Margot Wallströmin ja puolustusministerin Peter Hultqvistin aiempaan kirjoitukseen. Siinä sosiaalidemokraattiministerit totesivat Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikan olleen eduksi ja peräänkuuluttivat.
– Liittoutumispolitiikka on johtanut jo toisen maailmansodan ajoista asti yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa ja valmiuteen sallia Naton lentojen käyttää Ruotsin ilmatilaa ja lentokenttiä, Bengt Gustafsson toteaa.
Hänen mukaansa Ruotsissa on ajateltu aina kylmän sodan alusta 1990-luvun alkuun siitä, että Neuvostoliitto hyökkäisi Naton kanssa käydyssä sodassa Tanskaan. Tarkoituksena olisi joko estää Naton merivoimien pääsy Itämerelle tai jopa saada omat joukot sotimaan Atlantille.
– Neuvostoliiton olisi järkevää välttää kaikin keinoin ”neutraalin” Ruotsin vahvojen ilma- ja sukellusveneaseiden tai Ruotsin merimiinoituskyvyn vetämistä mukaan tähän Tanskan salmista käytävään taisteluun, Gustafsson toteaa.
Hänen mukaansa myöhemmin on paljastunut, että amerikkalaiset ja brittiläiset pommikoneet olisivat tällaisessa tilanteessa käyttäneet tarvittaessa Ruotsin ilmatilaa. Gustafssonin mukaan liittoutuneiden pommittajat kiersivät natsi-Saksan vahvimpia ilmapuolustuksia samaan tapaan jo toisen maailmansodan aikaan.
– Koska Ruotsi ei ryhtynyt mainittaviin sotilaallisiin tai diplomaattisiin toimenpiteisiin estääkseen ylilennot vuosina 1943–45, laskeskeltiin Natossa, ettei näin tehtäisi kylmän sodan aikanakaan, hän toteaa.
Gustafsson muistuttaa, että Nato ja etenkin Yhdysvallat on taannut Euroopan kumppaniensa turvallisuuden. Hänen mukaansa puolustusliitto tarvitsee kuitenkin pääsyn Ruotsin ilma- ja meritukikohtiin, mikäli se haluaa kyetä vastaamaan tehokkaasti esimerkiksi Baltiaan tai Puolaan kohdistuvaan uhkaan.
– Ruotsin asevoimien kaikki osat harjoittelevat nykyisin myös säännöllisesti näiden maiden asevoimien kanssa. Tämän vuoksi olemme paljon paremmin varautuneita sotilaalliseen yhteistyöhön USA:n kanssa kriisi- tai sotatilanteessa kuin kylmän sodan aikaan, Bengt Gustafsson kirjoittaa.
Asevoimien entinen komentaja katsookin Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikan ”toimineen tosielämässä”. Gustafsson muistuttaa, että Natossa mahdollisista taistelutoimista jonkun jäsenen puolesta on päätettävä yksimielisesti. Tämä voi taas viedä aikaa.
– Transatlanttisen yhteyden kohdalla maa kuten Yhdysvallat voi tehdä oman päätöksensä heti ensimmäisenä päivänä, Gustafsson toteaa.
Transatlanttinen yhteys toistuu Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan puheessa. Sillä kuvataan maan suhdetta Yhdysvaltoihin.
– Tämä on ehdottomasti etu. Ja kuten sanoin, Nato tarvitsee Ruotsin eteläosaa puolustaakseen Baltiaa aivan kuten länsivallat 1943–45 ja Nato kylmän sodan aikaan 1940-luvun lopulta 1990-luvun alkuun.
– Miksi emme muodollisesti sano kuuluvamme Natoon? Transatlanttinen yhteys pitää huolta itsestään, Gustafsson toteaa.
