MIF:n selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa yritysten johdosta ja työntekijöistä katsovat, että yritysluovuus tarkoittaa kykyä kehittää uusia tuotteita sekä aikaansaada parempaa tulosta ja kilpailuetua.
Timo Helosuon mielestä työelämän muutos on kuitenkin niin nopeaa, etteivät korkeakoulut pysty vastaamaan tähän luovuushaasteeseen.
– Korkeakoulut valmistavat ihmiset ensimmäiseen ammattiinsa, mutta ne eivät pysty vastaamaan työelämän alati muuttuvaan osaamistarpeeseen. Siihen suomalainen korkeakoulusysteemi on aivan liian kankea, Helosuo kertoo tiedotteessaan.
Selvitykseen vastaajista yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että koulutuksesta saatava tietoa on heti pystyttävä hyödyntämään omissa työtehtävissä. Reilu viidesosa vastaajista koki, että koulutus kasvattaa selkeästi myös oman organisaation kilpailukykyä
– Ihmisten on otettava vastuu oman osaamisensa kehittämisestä. Vain harjoittelemalla ja aktiivisella kehittämisellä huippu-urheilijakin pysyy lajinsa kärjessä. Rekrytointitilanteessa arvioidaan yhä enemmän myös sitä, onko hakija panostanut oman osaamisensa kehittämiseen, Helosuo muistuttaa.
Hänen mielestään koulutusta koskeva asenneilmapiiri on nurinkurinen, ja se pitäisi kääntää ylösalaisin.
– Nykysysteemi on passivoiva ja johtaa uudenlaiseen syrjäytymiseen. Osa kansalaisista tippuu kärryiltä, koska ei kouluta itseään aktiivisesti.
Helosuon mielestä kysymyksestä ”miksi vaihdoit ammattia” pitäisi siirtyä ihmettelyyn ”miksi et ole vielä vaihtanut ammattia?”.
MIF:n marraskuussa tekemään selvitykseen vastasi 528 organisaatioiden ja yritysten henkilöstöön ja johtoon kuuluvaa.
