– Metsänomistajien tulisi toisaalta hyönteistuhojen välttämiseksi huolehtia myrskyn kaatamat puut pois, ja toisaalta metsänluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi säästää niitä metsään. Tasapainottelu näiden kahden tavoitteen välillä on haasteellista, kertoo erityisasiantuntija Katja Matveinen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Järeistä rungoista syntynyttä lahopuuta pidetään ministeriön mukaan tärkeänä metsäluonnon tilan ilmentäjänä. Siksi lahopuun määrän hallittu kasvattaminen kuuluu metsäpolitiikan tavoitteisiin.
Toisaalta esimerkiksi Kiira-myrskystä kärsineissä Uudenmaan ja Kymenlaakson kuusikoissa on viime vuosina koettu kirjanpainaja-kuoriaisen tuottamia metsätuhoja.
Metsätuholaki antaa ministeriön mukaan selvät raamit lahopuun määrän kasvattamiselle hallitusti myrskytuhojen yhteydessä. Poistovelvoite ei esimerkiksi koske lehtipuita eikä ylivuotisia kuolleita havupuita, koska niistä ei leviä tuhohyönteisiä. Taimikoihin kaatuneet säästöpuut saavat jäädä paikoilleen.
– Tuulituhot ovat harmillisia, mutta aina myös mahdollisuus niille metsänomistajille, jotka haluavat erityisesti panostaa monimuotoisuuden turvaamiseen omassa metsässään, Timo Vesanto Suomen metsäkeskuksesta toteaa ministeriön tiedotteessa.
Metsäala panostaa ministeriön mukaan tällä hetkellä talousmetsien monimuotoisuuden vahvistamiseen useilla erilaisilla hankkeilla. Esimerkiksi Monimetsä-hankkeessa kehitetään toimintamallia, joka edistää metsänomistajilla olevien luontotavoitteiden toteutumista heidän metsissään tehtävissä hakkuissa.
Myös alan toimijat suhtautuvat ministeriön mielestä vakavasti monimuotoisuuden lisäämistavoitteisiin. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry:llä on käynnissä kampanja lahopuun määrän lisäämiseksi talousmetsissä.
