– Pakotteet ovat jossain määrin hankaloittaneet tilannetta, mutta Venäjän oma toiminta aloitti epävarmuuden ajan, sanoo Helsingin Sanomien haastattelema vanhempi ekonomisti Seija Lainela Suomen Pankista.
Venäjän keskuspankki on nostanut ohjauskorkonsa 10,5 prosentista 17 prosenttiin. Keskuspankki on kertonut koronnoston syiksi ruplan kurssin alentumisen ja inflaation kiihtymisen Venäjällä.
Öljyn halpeneminen on tärkeä syy ruplan viime päivien romahdukseen, mutta se ei ole ainut syy Venäjän vaikeuksiin. Venäjä on asiantuntijoiden mukaan viime vuosina epäonnistunut uudistumisessa ainakin kolmella tavalla.
Yksipuolinen talous
Venäjän talous perustuu ennen kaikkea öljyyn: valtion tuloista puolet tulee öljyveroista.
– Nyt pitäisi löytää kasvua ihan uusista paikoista, sanoo vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista.
Venäjä ei ole ollut myöskään halukas päästämään ulkomaisia yrityksiä maahan, kertoo Venäjään perehtynyt professori Pekka Sutela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
– On epätodennäköistä, että yritykset parantavat toimintaansa, elleivät ne kohtaa kilpailua.
Päättämättömät poliitikot
Dmitri Medvedevin presidenttikaudella maa yritti ratkaista rakenteellisia ongelmia ja purkaa talouden esteitä, kuten korruptiota.
Presidentti Vladimir Putinin palattua valtaan poliittiset uudistukset ovat kuitenkin pysähtyneet tyystin.
– Kaikki venäläiset neuvonantajat ja taloustieteilijät ovat kirjoittaneet pitkiä mietintöjä, mutta hallitus ei ole oikein tehnyt mitään, Sutela sanoo.
Ennen finanssikriisiä kallis öljy toi maahan valtavasti dollareita. Siten Talouden ongelmat saattoi jättää huomiotta. Nyt uudistaminen on vaikeaa. Keskuspankki on nostanut korot hyvin korkealle valuutan puolustamiseksi, joten investoinnit tulevat kalliiksi.
Talouselämän epävarmuus
Poliittinen epävarmuus synnyttää myös taloudellista epävarmuutta. Yritykset ovat epäröineet investoida Venäjälle.
Epäröinnin syitä ovat muun muassa oikeuslaitoksen epäluotettavuus ja omaisuudensuojan heikkous.
