– Suomi on umpikujassa, josta ulospääsy vaatii määrätietoisia askeleita, Olli Rehn sanoi OP-tutkimussäätiön seminaarissa Helsingissä torstaina.
Hän kävi läpi finanssikriisin jälkeistä aikaa arvioiden muun muassa Euroopan keskuspankki EKP:n roolia.
Ministerin mukaan Suomi on ”valitettava normitapaus” mitä tulee rakenteellisten jäykkyyksien poistamisessa. Rehn muistutti, että innovaatiovertailuissa Suomi on kärkipäässä, kun taas palkanmuodostuksen joustoissa maa on aivan häntäpäätä.
– Miksi uudistukset jäivät aikanaan tekemättä? Vastaus on osittain Nokian menestyksessä, Rehn arvioi.
Rehn usutti työmarkkinaosapuolia pääsemään ratkaisuun yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. Hänen mukaansa historiallinen helmikuun kihlaus voisi nyt saada nimekseen helmikuun järkiavioliitto.
Rehn huomautti, että Euroopassa työmarkkinauudistuksia tehneet kriisimaat Espanja ja Irlanti ovat nyt euroalueen nopeimmin kasvavia talouksia. Saksa puolestaan oli vielä vuosituhannen alussa Euroopan sairas mies.
Entisenä talouskomissaarina Rehn palasi finanssikriisiin ja EKP:n rooliin siinä. Hän arvioi, että Euroopan keskuspankin muodonmuutos on ollut merkittävä.
– Kun finanssikriisin jälkeistä historiaa tutkitaan, uskon, että EKP:n rooli todetaan merkittäväksi. Bundespankista tuli Fed (USA:n keskuspankki).
Rehnin mukaan pääjohtaja Mario Draghin aikana EKP on siis laajentanut tehtäväkenttäänsä inflaation vahtimisesta kasvun tukijaksi ja deflaation estäjäksi.
– EKP:n rahapolitiikka on sopinut Suomelle, hän sanoi.
