Ruotsin porvariallianssin johtaja ja mahdollinen tuleva pääministeri Anna Kinberg Batra sanoo Lännen Median haastattelussa, että hän haluaa johtaa hallitusta, joka avaa tien Natoon ja voi ottaa askeleen sinne, kun aika on kypsä.
– Minut erottaa Stefan Löfvenistä ennen kaikkea se, että hän pitää oven Natoon suljettuna puoluepoliittisista syistä, moderaattien puheenjohtaja Kinberg Batra sanoo.
Ruotsin demaripääministeri Stefan Löfven on linjannut, että hänen punavihreä vähemmistöhallituksensa ei hae Nato-jäsenyyttä.
Suomen valtionjohdossa tiedetään, että Ruotsissa saattaa syyskuun 2018 parlamenttivaalien jälkeen nousta valtaan Nato-myönteinen hallitus.
Kinberg Batra on tavannut ennen haastattelua tasavallan presidentin Sauli Niinistön Mäntyniemessä. Juttutuokion aiheena on ollut turvallisuuspolitiikka.
Oppositiojohtajat eivät automaattisesti tapaa edes naapurivaltioiden johtajia, mutta Kinberg Batra ei ole kuka tahansa vieras.
– Se, miten päätös jäsenyydestä tehtäisiin, on pidemmällä edessäpäin. Ensimmäisenä on siirryttävä kohti kypsempää keskustelua, jota varten sekä Ruotsi että Suomi ovat saaneet kiinnostavia analyyseja viime vuosina. Niinpä voimme keskustella, miten Natoa voidaan käyttää turvallisuutemme rakentamisessa. Uskon, että päätös tehdään tuonnempana, Kinberg Batra kuvailee Ruotsin tilannetta.
Selväksi käy, että porvaripääministeri Kinberg Batra olisi valmis viemään Ruotsin Natoon ilman Suomea. Olennaista hänelle on kansallinen Nato-tuki.
Suomi on Kinberg Batralle tärkeä liittolainen EU-politiikassa. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä hän mainitsee materiaalihankinnat ja kahdenvälisen harjoittelun sekä naapurusten yhteisen osallistumisen kansainväliseen toimintaan.
Maiden puolustusliittoa hän ei kannata. Moderaatit pitävät peruslähtökohtana sitä, että tulevaisuudessa Ruotsi ja Suomi toimisivat yhdessä Naton rakenteiden sisällä puolustusliiton jäseninä.
Suomessa harkitaan ruotsalaisten Gripen-hävittäjien ostamista.
– Se on tietysti myös päätös, joka Suomen täytyy tehdä itse. Puhun mielelläni mainiosta talletuksesta. Gripen tarjoaa hyvää suorituskykyä, hintansa arvoisen ratkaisun ja mahdollistaa koneen käytön toisten kanssa tehtävässä yhteistyössä, Kinberg Batra summaa.
Hävittäjävalinnassa painaa turvallisuuspolitiikka. Suomessa kuulee usein puheenvuoroja, joissa vierastetaan Natoa, mutta ollaan halukkaita syventämään Ruotsi-sidettä.
Miljardien Gripen-kauppa ei kääntäisi moderaatteja poliittisen liiton eikä rakenteiden yhdistämisen kannalle.
Onko esimerkiksi mahdollista yhdistää maiden ilmavoimat, jos Suomi valitsee Gripenin?
– Jokaisen maan täytyy vastata itse päätöksistään ja rakenteistaan, mutta näen yhteistyön syventämisen myönteisenä asiana. Meillä on paljon yhteisiä etuja, Kinberg Batra linjaa.
Suomen näkökulmasta Ruotsin vaaleissa äänestetään Natosta, mutta Kinberg Batran mielestä niissä on ennen kaikkea kyse syrjäytymisen nujertamisesta ja populismin pysäyttämisestä.
– Ruotsin, kuten Suomenkin, seuraavissa vaaleissa on kyse siitä, kuinka selviydymme työpaikkojen luomisesta ja maahanmuuttajien integroimisesta Euroopan erittäin levottomina aikoina. Kun on ääriajattelua ja ympäröivässä maailmassa rauhattomuutta, vaaditaan muutosta ja johtajuutta. Jos emme onnistu, tyytymättömyys jatkaa kasvuaan ja vahingoittaa yhteiskuntaamme, Kinberg Batra sanoo.
Kinberg Batran mukaan Ruotsin kantokyvyn rajat ovat maahanmuuttokysymyksessä tulleet vastaan.
– Viime vuonna saapui yli 160 000 turvapaikanhakijaa. Järjestelmämme ei kestänyt. Siksi sitä on muutettava. Nyt Ruotsissa on tilapäinen lainsäädäntö. Aiomme säilyttää sen. Siinä tilapäinen oleskelulupa on pääsääntö. Ruotsista saa suojaa, jos sitä todella tarvitsee, ja voi myös saada pysyvän oleskeluluvan, jos sijoittuu työmarkkinoille. Meillä on aivan liian monia maahanmuuttajia, jotka eivät ole lainkaan kiinnittyneet työmarkkinoille. Iso ongelma on ratkaistava luomalla enemmän yksinkertaisia työtehtäviä ja helpompi tie niihin, sanoo työmarkkinoiden sääntelyn purkamista kannattava Kinberg Batra.
