Jari Leppä ihmettelee, miten Suomessakaan käytävässä julkisessa metsäkeskustelussa ei nähdä sitä hyötyä, mikä syntyy puupohjaisten tuotteiden korvatessa fossiilisia.
– Ympäristöjärjestöt toimivat tässä ristiriitaisesti. Järjestöt haluavat ilmastomuutosta hillitseviä toimia, mutta eivät kuitenkaan tue metsän käytön mahdollisuuksia uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen valmistamiseksi, hän toteaa tiedotteessa.
Lepän mielestä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan metsien hiilinielujen laskentatapaa koskeva äänestyspäätös kertoo siitä, miten huonosti Suomen kestävää metsätaloutta tunnetaan.
– Vaikka uusi metsien investointi osoittaa metsien kasvun olevan jopa 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, ympäristövaliokunta ottaa vertailukohdaksi Suomelle vuosikymmenen vanhan hakkuutilanteen, hän toteaa.
Lepän mukaan Suomi ei kuitenkaan ole epäonnistunut metsätiedon lobbauksessa.
– Edellinen ja nykyinen hallitus ovat tehneet tutkimuslaitosten ja teollisuuden kanssa tässä asiassa paljon töitä, mutta emme ole saaneet faktoja läpi. Erityisesti harmittaa, että osa suomalaisistakin mepeistä toimii Suomen kestävään metsänhoitoon perustuvaa biotalousstrategiaa vastaan.
