– Ilman näköalaa paremmasta, ilman toivoa ihmisellä on vain vähän. Pienistä valonpilkahduksista huolimatta nuorisotyöttömyys koskettaa yhä miljoonia eurooppalaisia, Henna Virkkunen sanoi vappuna Jyväskylässä.
Tuoreimman Eurostatin tilaston mukaan alle 25-vuotiaista vailla työtä tai opiskelupaikkaa on neljä miljoonaa ihmistä, mutta erityisesti eurokriisin runtelemissa Etelä-Euroopan maissa ongelmana ovat myös ne nuoret aikuiset, jotka eivät ole päässeet lainkaan kiinni työelämään.
Virkkunen muistutti, että Eurooppa on vanheneva manner, joka tarvitsee kipeästi työvoimaa. Jo vuoteen 2020 mennessä eläköityy seitsemän miljoonaa eurooppalaista.
– Työttömyys on inhimillinen ja taloudellinen kriisi, mutta pahimmillaan se voi toimia myös kasvualustana ääriliikkeille ja rikollisuudelle. On päättäjien tehtävä luoda uskoa tulevaan, mutta tarvitaan myös konkreettisia toimia, joilla nuorisotyöttömyys nujerretaan, hän sanoi
Virkkusen mukaan osittain on kyse kohtaanto-ongelmasta.
– Avoimet työpaikat ja työttömät nuoret eivät välttämättä löydä toisiaan. Työvoiman liikkuvuus on Euroopassa huomattavasti heikompaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Hallituksen viime viikolla hyväksymää ammatillisen koulutuksen reformia Virkkunen pitää merkittävänä askeleena oikeaan suuntaan.
– Aiemman yksilöllisen osaamisen tunnustaminen, tutkintorakenteen päivittäminen vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia ja siirtyminen näyttötutkintoihin ovat erinomaisia uudistuksia. Pidän myös hyvänä, että jatkossa opiskelemaan voi hakea oman elämäntilanteen mukaan, ei kalenteria tuijottamalla, hän sanoi.
Virkkusen mukaan ammatillisen koulutuksen reformista voidaan katsoa mallia myös muissa Euroopan maissa.
– Joustavat opinpolut ovat tärkeitä. Elämässä ei aina voi kulkea suorinta reittiä, vaan mutkat kuuluvat asiaan ja ovat välillä jopa välttämättömiä. Osaamisen päivittäminen vain puuttuvilta osin on fiksu uudistus niin opiskelijan kuin työmarkkinoidenkin näkökulmasta. Se myös nopeuttaa pääsyä koulunpenkiltä työmarkkinoille, Virkkunen totesi.
