Petteri Orpo kertoo Nykypäivän haastattelussa tunnetun esimerkin panimosta, joka joutuu uuden mainontaa koskevan alkoholilain muutoksen myötä hankkiutumaan eroon panimon vesisäiliöstä, joka on tehty panimon oluttölkin näköiseksi.
– Minusta olemme menneet liian pitkälle sääntelyssä. Kiinnitämme vääriin asioihin huomiota, Orpo sanoo mainitsematta kuitenkaan erikseen panimon nimeä.
Hän muistuttaa, että Suomessa on valtavan paljon upeita pienpanimoita.
– Meillä olutkulttuuri kasvaa koko ajan. Oluet sopivat yhteen erilaisten ruokien kansa. Se on nyt jo kasvava ala ja työllistää, Orpo huomauttaa.
Alkoholijuomat nähdään Suomessa usein kansanterveydellisenä ongelmana. Orpon mielestä kasvatuksella ja valistuksella olisi mahdollisuus saavuttaa paljon. Oluita pitäisi Orpon mielestä ajatella enemmän ruoan kaltaisina tuotteina samoin kuin tunnetut ruoat kulkevat käsi kädessä alueen viinien kanssa.
Entä voisiko alkoholipolitiikan siirtää kokonaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta maa- ja metsätalousministeriöön?
– Täällä kyllä hoituvat nekin asiat, Orpo naurahtaa ja muistuttaa olevansa jo nyt myös olutministeri.
Vaikea hallitus
Orpo huomauttaa, että hän on joutunut ministeriaikanaan jo useampaan otteeseen painamaan eduskunnassa nappia sellaisen lainsäädännön puolesta, joka ei ole kokoomuksen arvojen mukaista politiikkaa. Koko hallituksen taival on ollut tarina vastakkaisten ideologioiden yhteensovittamisesta kompromisseiksi.
– On monesti tullut tilanteita, että on pitänyt elää hallitusohjelman tai kompromissien mukaisten esityksen kanssa. Se on hinta siitä, että meillä on maassa hallitus. Se on hinta siitä, että vaalitulos oli sellainen. Muunlainen hallituspohja ei ollut mahdollinen. Jonkun näitä hommia on kuitenkin hoidettava, Orpo sanoo.
Kuuden puolueen hallitus syntyi kokoomuksen silloisen puheenjohtajan Jyrki Kataisen johdolla kesäkuussa 2011, kun kaikki muut hallituspohjavaihtoehdot oli käyty läpi. Jo hallituksen syntyminen oli tuskan takana.
– Onhan hallitus tehnyt sinänsä paljon: kuuden miljardin euron sopeutus, valtava määrä lakiuudistuksia ja esimerkiksi yhteisöveron alentaminen. Tämänkin ministeriön koko hallinnonala on virtaviivaistettu. On paljon työtä, joka ei näy, Orpo huomauttaa.
Sen sijaan julkisuudessa ovat näkyneet lähinnä päähallituspuolueiden väliset riidat ja suurten hankkeiden kuten kunta- ja sote-uudistusten jumiutuminen.
– Päätösprosessi on monissa asioissa ollut vaikea.
Orpon mielestä on realismia tunnustaa, ettei hallitus ole tehnyt riittävästi talouden sopeuttamiseksi, velkaantumisen taittamiseksi ja uuden kasvun aikaansaamiseksi kilpailukykyä palauttamalla.
– Siksi pitää lähteä hakemaan vahvaa uutta mandaattia, jotta pystytään muodostamaan maahan hallitus, jossa tehdään kokoomuslaisempaa politiikkaa, Orpo sanoo.
Hän ei usko, että kukaan olisi nykyisen kaltaista hallitusta halunnut edellisten vaalien jälkeen.
– En usko, että tilanne on siitä muuttunut.
Tarkoittaako se, että Orpo haluaisi nähdä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomessa porvarihallituksen?
– Halu ja rohkeus uudistaa on kaikkein olennaisin asia.
Orpon mukaan kokoomus lähtee sellaiseen hallitukseen, joka on valmis uudistamaan Suomea, eikä takerru vanhaan.
– Lienee selvää, että keskustaoikeistolaisella koalitiolla siitä tulee enemmän kokoomuksen näköinen, jos vaalitulos sen vain sallii, Orpo sanoo.
