– Hollannin vaalit katkaisivat ainakin hetkeksi tietyn oikeistoradikalismin aallon, joka on edennyt Unkarin, Puolan, Britannian ja USA:n vaalien ja lukuisten gallupien kautta, kirjoittaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) blogissaan.
Hollannissa vaaleja edeltävien päivien gallupit näyttivät Geert Wildersin PVV-puolueelle suurta menestystä.
– Mutta sitten tapahtui jotain. Vaalipäivänä äänestysprosentti nousi rajusti ilmeisesti 81 prosenttiin ja vaaleissa kansan maltillinen enemmistö näytti kaapin paikan.
Vanhasen mukaan keskustan sisarpuolue, liberaali VVD teki lähes ihmeteon: kahden pääministerikauden jälkeen se keskellä talousvaikeuksia kykeni säilyttämään selvästi suurimman puolueen aseman.
– Se menetti useita paikkoja, mutta sai tämän hetken tiedon mukaan 33 paikkaa. Wildersin puolue sai 20 paikkaa ja vain noin 13 prosenttia äänistä. Toissa vaaleissa se ylsi 15 prosenttiin. Keskustan toinen sisarpuolue sosiaaliliberaali D66 sai 19 paikkaa ja Kokoomusta vastaava Kristillisdemokraatit CDA 19 paikkaa.
– Hätkähdyttävin muutos oli sosialidemokraattien romahdus hallitusvastuun 38 paikasta 9 paikkaan. Sosialidemokraatit eivät Hollannissakaan näemmä kykene vaikeina talousaikoina pärjäämään hallitusvastuussa. He ovat ilmeisesti luoneet äänestäjilleen kaikkialla Euroopassa odotuksen jostain muusta, mitä he sitten realiteettien vallitessa hallituksessa tekevät.
Punavihreä rintama myös Suomessa
Vanhasen mukaan myös Suomessa on Hollannin tavoin havaittavissa punavihreän rintaman syntyminen Vasemmistoliiton ja Vihreiden muodostamana.
– Helsingin Sanomien kuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksista kokoama arvokartta sijoittaa näiden kahden puolueen aktiivit vastaustensa perusteella lähes identtisinä vasempaan alakulmaan. He edustavat sieltä yhtä tämän hetken Eurooppaa ilmentävää oppositiovoimaa ja vievät perinteiseltä työväestön sosialidemokratialta tilaa erityisesti nuorten keskuudessa.
Vanhasen mielestä aatehistoriallisesti merkittävää Hollannin vaaleissa oli se, että oikeistoradikalismin vastavoimaksi äänestäjät valitsivat erityisesti maltillisen keskustan ja osittain maltillisen oikeiston eikä suinkaan punavihreää oppositiota.
– Vasemmisto kokonaisuudessaan menetti paikkoja ilmeisesti Wildersille, mutta vasemmiston sisällä painopiste siirtyi laitavasemmalle. Poliittisen kentän molemmilla laidoilla on siellä nyt noin kymmenyksen suuruiset voimat.
– Arvelen, että Hollannissa kansalaisten laaja enemmistö ei halunnut, että heistä tulee maa, joka olisi eurooppalainen esimerkki vihan lietsonnasta eri ihmisryhmien välillä. Ja se tapahtui sillä, että äänestyspaikoille marssi ilmeisesti ainakin miljoona tavallisesti nukkuvaa äänestäjää, jotka antoivat tukensa maltilliselle, humaanille ja kansanvaltaa rakentavalle politiikalle.
Vanhanen uskoo, että viimeisten päivien muutokseen vaikutti tapa, jolla pääministeripuolue määrätietoisesti vastasi Turkin syytöksiin.
– Asioihin vaikutetaan käytännön tasolla eikä pelkällä oppositioretoriikalla. Ja ihmiset arvostivat sitä.
