Ruotsin poliittisen järjestelmän mukainen blokkivaali olisi suomalaisen äänestäjän edun mukainen, arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo.
– Meillä on keskusteltu paljon blokkivaaleista siten, että eikö olisi hyvä äänestäjän kannalta, että tietäisimme etukäteen äänemme antaessamme, että minkälaista hallituspohjaa puolue kannattaa, Paloheimo sanoi Ylen Ykkösaamussa.
Paloheimo katsoo Suomen puoluekentän jakaantuvan yleisen käsityksen mukaan siten, että kokoomus on oikealla, RKP on lähellä kokoomusta, keskusta on keskellä, vihreät ja sosiaalidemokraatit ovat siitä selvästi vasemmalla, vasemmistoliitto on vielä enemmän vasemmalla ja kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat selvästi konservatiivisimpia puolueita arvoiltaan.
– Kyllä se (blokkivaali) olisi äänestäjän kannalta hyvä, mutta ei se tässä meidän puoluejärjestelmässämme näytä toimivan. Keskusta on sillä tavalla keskeisessä asemassa, että jos halutaan enemmistöhallitus, keskusta voi itse asiassa valita, onko se porvarillinen hallitus vai keskustan ja vasemmistopuolueiden välinen punamultahallitus.
Heikki Paloheimon mukaan historiallisesti vahva keskusta rikkoo tätä blokkiajattelua.
– Keskustan onni tämän hallituspoliittisen liikkuvuuden suhteen on se, että Suomessa oli kansalaissota ja vasemmisto jakaantui kahteen eri leiriin. Sen seurauksena Suomeen ei syntynyt yhtäkään todella suurta vasemmistopuoluetta niin kuin Ruotsissa oli asian laita.
– Kun Ruotsissa on ollut vahva sosiaalidemokraattinen puolue menneinä vuosikymmeninä, niin se on niitannut Ruotsin keskustan selvästi tähän porvarilliseen blokkiin. Suomessa tällaista asetelmaa ei ole ollut.
Paloheimo muistuttaa, että vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen Harri Holkerin (kok.) hallitus oli meillä ensimmäinen enemmistöhallitus, jossa keskusta jäi oppositioon.
– Jos enemmistöhallituksia halutaan ja tämä vasemmisto-oikeisto-jako on merkittävä, niin ei voida tehdä enemmistöhallitusta ilman keskustaa.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että julkisen talouden alijäämän seurauksena vasemmisto-oikeisto- jako näyttää terävöityvän 80- ja 90-lukuihin verrattuna. Jos se on keskeinen vedenjakaja vaalien jälkeen hallitusta muodostettaessa, mitään enemmistöhallitusta ei voida muodostaa ilman keskustaa.
