– Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä sekä radikalisoitumista niiden juurisyistä lähtien. Köyhyys, eriarvoisuus, näköalattomuus ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen luovat kasvualustaa radikalisoitumiselle. Vastuullisten poliittisten liikkeiden on pureuduttava näihin juurisyihin, jotta ääriliikkeet ja terroristit eivät pääsisi hyväksikäyttämään niitä, Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero sanovat.
He toteavat, että varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat jäävät kauas tällä vuosikymmenellä jo kertaalleen saavutetusta tasosta.
Valtiovarainministeriön vuoden 2018 budjettiesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 536,8 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi vuonna 2015 taso oli yli 920 miljoonaa. BKTL:sta Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan tänä vuonna olevan vain noin 0,39 prosenttia.
– Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että olemme sitoutuneet nostamaan määrän YK-tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, trio toteaa.
