Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ja sen mahdollinen konkretisoituminen myös kriisin aikana puhutti kansanedustajaehdokkaita Ulkopoliittisen instituutin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa paneelissa.
Keskustelu lähti liikkeelle, kun ohjelmajohtaja Mika Aaltola kysyi panelisteilta, mikä olisi sellainen tilanne, jossa Suomen Nato-jäsenyys voisi realisoitua.
Vihreiden Pekka Haavisto arvioi, että Ruotsin halu liittyä Natoon olisi Suomelle ”vakavan arvion paikka”.
Keskustan Olli Rehn taas toppuutteli Ruotsin halukkuutta todella puolustaa Suomea tosi tilanteessa.
– Tässä on unohdettu yksi seikka, joka on Ruotsin historiaa ja turvallisuuspolitiikkaa tunteville melko tärkeä ja jopa itsestään selvä. Ruotsilla on kait edelleenkin voimassa vuoden 1812 ulkopoliittinen doktriini, mikä tarkoittaa sitä, että Ruotsi ei ihan helpolla ota vastuuta Suomen puolustuksesta, väheksymättä millään tavalla Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Eikä ole edelleenkään merkkiä siitä, että tämä vuoden 1812 doktriini olisi pohjimmiltaan muuttumassa, Rehn arvioi.
Kokoomuksen Pertti Salolainen huomautti niin ikään, että Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on keskittynyt toistaiseksi rauhan aikaan. Natoon meno olisi yhdessä Ruotsin kanssa hänestä ”kaikkein ihanteellisin ratkaisu”.
Salolainen nosti paneelissa esiin kuitenkin joitakin vuosia sitten julkaistun Den dolda alliansen -kirjan, jonka mukaan Ruotsilla olisi ollut kylmän sodan aikana ”itse asiassa puolustussopimus Yhdysvaltain kanssa”.
– Herätän tässä kysymyksen, onko Ruotsi kuitenkin sillä tavalla rauhallinen, että se tietää, että heillä on kassakaapissa bilateraalinen puolustussopimus Yhdysvaltain kanssa? Tästä on minusta aivan liian vähän keskusteltu, ja miksi Ruotsi olisi nyt huonommassa tilanteessa kuin kylmän sodan aikana? Salolainen katsoi paneelissa.
