Nykyisin kaikkia vankeja kohdellaan ensikertalaisina, jos heitä ei ole tuomittu vankeuteen rikosta edeltäneen kolmen vuoden aikana.
Rikoskomisario-kansanedustaja Kari Tolvasen (kok.) on määrä jättää kuuluisaksi tullut lakialoite asian muuttamisesta tiistaina eduskunnan kansliaan. Aloitteeseen oli vielä kello 14 alkaneessa täysistunnossa tulossa lisää allekirjoittajia.
Tolvasen aloitteessa esitetään ensikertalaisuuden määräajan pidentämistä viiteen vuoteen ja ns. ylitörkeissä rikoksissa kymmeneen vuoteen. Murhasta tai taposta tuomittuja ei kuitenkaan missään olosuhteissa katsottaisi ensikertalaisiksi rikoksentekijöiksi.
”Esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä tai törkeästä huumausainerikoksesta vankeusrangaistuksen kärsinyt katsottaisiin ensikertaiseksi rikoksentekijäksi kymmenen vuoden jälkeen ja esimerkiksi varkaudesta rangaistuksen kärsinyt viiden vuoden jälkeen”, lakialoitteessa todetaan.
Aloitteen perusteluissa vedotaan julkisuudessa olleisiin tapauksiin, joissa ”rikoksentekijä oli tulkittu rikoslain 2c luvun mukaisesti ensikertalaiseksi, koska ei ollut syyllistynyt vapausrangaistukseen johtaneeseen rikokseen edellistä vapautumista seuranneiden kolmen vuoden aikana. Muun muassa kahdesta erillisestä taposta tuomittua henkilöä kohdeltiin vankilassa kuin ensikertalaista toisen henkirikoksen jälkeen ja hän pääsee jälleen vapauteen suoritettuaan tuomiostaan vain puolet”.
”Samoin eräs tunnettu ammattirikollinen, joka oli aiemmin kärsinyt yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ensikertalaisena vankeusrangaistukseen. Tällainen vanki kärsii rangaistuksestaan jälleen ainoastaan puolet, koska hän ei edeltävän kolmen vuoden aikana ole jäänyt kiinni rikoksesta. Samanlainen tilanne on muun muassa lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöön syyllistyvällä henkilöllä, joka usein vankilasta vapauduttuaan uusii rikoksensa”, Kari Tolvasen aloitteessa perustellaan.
Tolvasen mukaan kyseessä on epäkohta ja yleisen oikeustajun vastainen seikka, jonka vuoksi on tarpeellista muuttaa lainsäädäntöä.
Hänen mukaansa muutosta tarvitaan ”siihen, milloin rikosten harventuessa palataan takaisin lähtötasolle eli ensikertalaiseksi rikoksentekijäksi”.
”Perusteltua on ottaa huomioon rikoksen vakavuus, jolloin ensikertaisuus määräytyisi rikoksesta säädetyn rangaistusasteikon perusteella. Tätä käytäntöä seuraamalla muun muassa vakavissa huumausainerikoksissa ensikertaisuuden määritelmä olisi rikoksen uusimistapauksissa ankarampi kuin verrattaessa esimerkiksi tavanomaisiin omaisuusrikoksiin”.
”Humaanissa kriminaalipolitiikassa olisi perusteltua ottaa huomioon tavallisen ihmisen perusoikeudet painavampana tekijänä (kuin kustannustehokkuus)”, Tolvanen toteaa.
Aloitteella muutettaisiin rikoslaissa olevia vuosimääriä ja lakiin lisättäisiin seuraava lause:
Viimeksi mainittuja määräosia ei sovelleta vankiin, joka suorittaa vankeusrangaistusta rikoslain 21 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta taposta tai rikoslain 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta murhasta.
Kari Tolvanen on sanonut tiettyjen rikollisten kuten lapsien hyväksikäyttäjien käyttävän ensikertalaisuutta hyväkseen.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on aloittamassa selvitystyön ensikertalaisuusjärjestelmän vaikutuksista. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mielestä ensikertalaisuus voitaisiin poistaa vakavissa henkilörikoksissa.
