– Jos selviää, että Turun hyökkääjä on kommunikoinut ulkomaille, ihmettelen jos joku vielä kiistää tiedustelulain kiireellisyyden, eversti Martti J Kari toteaa twtitterissä.
Hän korostaa, ettei väitä, että tekoja olisi voitu tällaisessa tapauksessa estää, jos tiedustelumahdollisuuksia olisi ollut.
– En väitäkään että teko olisi voitu estää, mutta jos hyökkääjä olisi kommunikoinut ulkomaille, ko liikenne olisi voitu saada kiinni, Kari toteaa.
Eversti Martti J. Kari on toiminut sotilastiedustelussa 1980-luvun lopulta lähtien ja ollut mukana valmistelemassa uutta tiedustelulainsäädäntöä vuodesta 2013.
Hänen mukaansa valmisteilla olevan tiedustelulainsäädännön tavoitteena on tuottaa valtiojohdolle tilannekuvatietoa ja ennakkovaroituksia lakiesityksissä luetelluista uhkista.
Turun puukotustapaukset ovat herättäneet niin viranomaiset kuin poliitikotkin vaatimaan tiedustelulainsäädännön pikaista viemistä maaliin. Esitys tiedustelulaista on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja sisäministeri Paula Risikko (kok.) korostivat lauantaina tiedotustilaisuudessaan, että on tärkeää saada tiedustelulainsäädäntö mahdollisimman nopeasti voimaan. Risikko huomautti Suomen olevan tällä hetkellä muiden tiedustelutietojen varassa.
Eniten poliittista närää tiedustelulaissa on herättänyt se, että sen säätäminen vaatii viestisalaisuuden osalta muutoksia perustuslakiin.
Hallitus haluaisi tehdä ne jo tällä vaalikaudella, eli käyttää nopeutettua menettelyä. Asia olisi ensin julistettava kiireelliseksi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöllä. Sitten siitä päätettäisiin kahden kolmasosan enemmistöllä.
Tavalliseen tahtiin tehtynä perustuslain muutos hyväksyttäisiin nyt yksinkertaisella enemmistöllä ja jätettäisiin odottamaan sitä, että seuraava eduskunta hyväksyy sen aikanaan kahden kolmasosan enemmistöllä.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) totesi sunnuntaina Ylelle, että Suomen sisäiset uhkatekijät on syytä selvittää nopeasti. Hänen mukaansa turvallisuusselvitys paneutuu pitkälti resurssiasioihin. Hyvätkään resurssit eivät Kanervan mielestä riitä, jos voimassa oleva lainsäädäntö ei salli tarvittavia toimia.
– Lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joista ylivoimaisesti tärkein on tiedustelulainsäädännön nopea ja vitkastelematon voimaanpano Suomessa, hän sanoi.
Ei massavalvontaa
Kansalaisia on tiedustelulainsäädännössä huolettanut etupäässä massavalvonnan peikko. Monien mieliin on palanut tietovuotaja Edward Snowdenin paljastusten jälkeinen kuva kaikkien viestiliikenteen imuroivasta amerikkalaistiedustelusta.
Eversti Martti J. Kari selvittää tviiteissään, ettei Suomeen ole tulossa minkäänlaista massavalvontaa. Myös tiedustelijoiden valvontamekanismit olisivat vahvat. Keskeinen tavoite on pystyä ehkäisemään rikoksia ennalta.
– Kukaan ei ole hakemassa mandaattia massavalvontaan. Ko sanan ja urkinta- sanan käyttö osoittaa perehtymättömyyttä tai dogmatismia, Kari kirjoittaa.
Asiantuntijoiden mukaan tiedustelulainsäädäntöä ei pyritä sorvaamaan nopeutetussa menettelyssä ”tunteen palossa”. Kyse on pitkästä prosessista.
– Tätä kyseistä tiedustelulakia ollaan valmisteltu nyt noin kuutisen vuotta. Tunteen paloa tuntuu näkyvän enemmän lain vastustajissa, puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-Aho toteaa keskustelussa.
Samoilla linjoilla on myös piktän linjan diplomaatti René Nyberg. Hänkin huomauttaa, että tiedustelulakeja on valmisteltu jo vuosikausia.
Tiedustelulain tarvetta on perusteltu ennen kaikkea sillä, että Suomen viranomaisilta puuttuu tällä hetkellä sellaiset mahdollisuudet, jotka muilla on ollut jo pitkään. Jotkut ovat kuvanneet Suomen olevan kymmenen tai kaksikymmentäkin vuotta muita jäljessä. Esimerkiksi ulkomaantiedustelua ei voida tällä hetkellä tehdä.
– Kohdennettu tietoliikennetiedustelu, tietojärjestelmätiedustelu ja henkilötiedustelu kyky puuttuu, Martti J. Kari summaa uupuvia kykyjä.
