Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan uusin keinoin tapahtuvaa tiedustelutietoa tarvitsevat niin valtiojohto, mutta varsinkin terrorismintorjunnan osalta myös muut viranomaiset.
Paraikaa Suomeen ollaan luomassa uutta tiedustelulainsäädäntöä, jota käsiteltiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa keskiviikkona Helsingissä. Uudessa lainsäädännössä poliisille kaavaillaan uusia toimivaltuuksia liittyen rikosten ennaltaehkäisevään ja ulkomailla tapahtuvaan tiedusteluun.
– Jos toimivaltuudet on sidottu pelkästään rikoksiin ja kotimaan toimivaltuuksiin, käytännössä me emme kykene täyttämään tehtäväämme Suomen valtion ja yhteiskuntajärjestyksen suojelemiseksi sisäisiltä ja ulkoisilta uhilta, Pelttari kuvasi tämänhetkistä keskeistä ongelmaa.
Pelttari valaisi asiaa tilaisuudessa kahdella esimerkillä:
– Ajatellaan tilanne, että meille tulisi tietoon, että Isis (terroristijärjestö) olisi lähettänyt turvapaikanhakijoiden joukossa taistelijoita tekemään iskua joko Suomeen tai muuhun Euroopan maahan. Tässä kyse on tuntemattomista tekijöistä ja toimintaa johdetaan ulkomailta. Nykyisiin rikoksiin sidottujen toimivaltuuksien nojalla emme voisi hankkia tietoa tästä uhkasta varsinkaan täysin salaisten tiedonhankinnan keinoin.
– Toinen esimerkki. Jos havaitsemme, että Suomen julkiseen mielipiteeseen pyrittäisiin vaikuttamaan verkon, esimerkiksi keskustelupalstojen kautta ja tämä vaikuttaisi laajamittaiselta, järjestäytyneeltä toiminnalta, kyse ei ole rikoksesta ja toimintaa johdetaan ulkomailta. Jälleen kerran, meillä ei olisi valtuuksia hankkia tietoa tästä toiminnasta.
Puolustusvoimien tiedustelupäällikön, kenraalimajuri Harri Ohra-ahon mukaan Suomessa ollaan monia muita maita jäljessä etenkin verkkotiedustelun osalta. Uusilla keinoilla voitaisiin varautua nykyistä paremmin sotilaallisiin uhkiin, hankkia tietoa ulkomaisten asevoimien toiminnasta ja kalustosta.
– Jos me hyödynnämme sekä henkilötiedustelun menetelmiä että tietoverkkotiedustelun elementtejä, pystymme pureutumaan vieraan valtion merkittäviin hankkeisiin ja niihin liittyviin päätöksentekoketjuihin ja kerättyjen tietojen avulla voimme saavuttaa satojen miljoonien säästöt omassa puolustusvoimien kehittämistoiminnassa. Pystymme asettamaan ne kriteerit, mitä liittyy esimerkiksi ilmauhkaan, merelliseen uhkaan tai maauhkaan, Ohra-aho valaisi asiaa.
