Suomen suurmoskeijahanke on noussut uutisiin maailmalla. Lähi-idän tapahtumien uutisointiin keskittyvä Middle East Eye -uutissivusto (MEE) kertoo tästä löytyvässä reportaasissaan ”Bahrainin tukeman moskeijan sytyttäneen Suomessa ”wahhabi-riidan”.
Wahhabismi on fundamentalistinen islamin suuntaus, jota tunnustetaan muun muassa Saudi-Arabiassa. Moskeijan rahoittajaksi ilmoittautunut Bahrainin kuningashuone ja Saudi-Arabia ovat läheisiä liittolaisia. Kriitikoiden mukaan rahoitustausta antaa osviittaa siitä, millaista islamintulkintaa suurmoskeija ajaisi.
Hankkeen vetäjä Pia Jardi kertoo MEE:n haastattelussa, että ulkopuolista rahoitusapua tarvitaan, koska valtaosa Suomen 70 000 muslimista on suhteellisen köyhiä toisen polven maahanmuuttajia.
– Meillä ei ole rahaa. Ei ole liikemiehiä, jotka maksaisivat, eikä valtion tukea.
MEE kuvaa Suomea sulatusuuniksi, jossa muslimiväestöön kuuluu niin somaleita, arabeja, turkkilaisia, kurdeja, albaaneja ja Jardin kaltaisia kantasuomalaisia, jotka ovat kääntyneet islamiin.
Jardin mukaan suurmoskeija yhdistäisi kaikki Suomen muslimit. Hän korostaa, että sen yhteyteen kaavaillut urheilu- ja monitoimikeskukset on ”suunniteltu muslimeja silmällä pitäen, mutta avoimiksi kaikille”.
Nuoret muslimit ry:n puheenjohtaja Muttaqi Khan myöntää, ettei hanke ole täydellinen. Hän sanoo, että kyse on kuitenkin kokonaisuutena hyvästä projektista.
Khanin mukaan suurmoskeija auttaisi nuoria muslimeita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan nykyistä paremmin.
Turvallisuusriski?
MEE:n jutussa nostetaan esiin moskeijan rahoitustaustan herättämät huolet.
Radikalisaation ehkäisemisestä vastaava sisäministeriön virkamies Tarja Mankkinen sanoo, että hankkeessa on monia positiivisia puolia. Haaste on hänen mukaansa se, että rahoittajiksi kaavaillaan ”Bahrainia ja mahdollisesti muita Persianlahden valtioita”.
– Moskeijaa ja sen toimintaa rahoittavien toimijoiden rooli voisi muodostaa (turvallisuus-) riskin, jos se vähentäisi muslimiväestön suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta, hän sanoo.
MEE:n mukaan suurmoskeija olisi ensimmäinen Bahrainin rahoittama moskeija Euroopassa.
Jutussa on haastateltu myös suomalaista toimittajaa ja tietokirjailijaa Liisa Liimataista. Liimatainen on kirjoittanut kirjoja Lähi-idästä.
– En vastusta moskeijaa. Vastustan Bahrainin ja Saudi-Arabian rakentamaa moskeijaa, hän sanoo.
Liimatainen tukee ehdotusta siitä, että suomalaiset seurakunnat voisivat lainata ei-uskonnollisia rakennuksiaan muslimien käyttöön. Lisäksi valtion tulisi hänen mielestään miettiä, tuleeko vain kristillisille kirkoille antaa oikeus verovaroihin. Esimerkiksi Italiassa sovelletaan mallia, jossa veronmaksaja saa valita, mille uskonnolliselle yhteisölle rahojaan luovuttaa.
Liimataisen mukaan suurmoskeija voisi tuoda ”sunnien ja shiiojen välisen vihapolitiikan Suomeen”. Hän muistuttaa sunnalaisen Bahrainin käyvän Saudi-Arabian rinnalla ”hegemonista taistelua” shiialaista Irania vastaan.
Hänen mukaansa Euroopan kokemukset saudirahoitteisista moskeijoista osoittavat, ettei rahaa saa ehdoitta.
Shiiamoskeijan imaamina Helsingissä toimiva Abbas Bahmanpour kieltäytyy kommentoimasta asiaa MEE:lle. Hän vetoaa haluunsa säilyttää hyvät suhteet Helsingissä enemmistössä olevaan sunniyhteisöön.
Pia Jardi kiistää väitteet wahhabismista. Suurmoskeijahankkeen vetäjän mukaan tällaista puhuvat ”eivät tiedä mitään islamista”.
Jardi toteaa, ettei Bahrainilla olisi vaikutusvaltaa siihen, miten moskeijaa pyöritetään.
