Kantelussa todetaan, että kannanhoidollinen metsästys rikkoo EU:n luontodirektiiviä sekä perusteluidensa että toteutuksensa osalta. Susi kuuluu Suomessa luontodirektiivin mukaan tiukasti suojeltuihin lajeihin poronhoitoalueen ulkopuolella.
Maa- ja metsätalousministeriön laatimassa uudessa Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa esitystä kannanhoidollisen metsästyksen kokeilemiseksi perustellaan sillä, että täyssuojelu ei ole hillinnyt salametsästystä, eikä sillä ole saavutettu paikallisyhteisöjen hyväksyntää.
Luonto-Liiton mukaan susikannan hoitosuunnitelmassa ei myöskään ole voitu arvioida vuonna 2013 ilmi tulleiden salametsästystapausten tai poliisin vuoden 2014 aikana kiristyneen valvonnan vaikutuksia salametsästykseen. Luonnonvarakeskuksen tammikuisen kanta-arvion mukaan susikanta on kasvanut huomattavasti viime vuoden aikana.
– Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioon sisältyy kuitenkin huomattavia epävarmuustekijöitä muun muassa heikon lumitilanteen ja normaalia aikaisemman julkaisuajankohdan vuoksi, sanoo kantelija.
Tämän vuoksi pienimmäksi elinvoimaiseksi kannaksi määritettyä 25 lisääntyvää paria ei Luonto-Liiton mielestä ole voitu varmuudella osoittaa, joten varovaisuusperiaatetta noudattaen poikkeuslupia suden metsästykseen ei olisi tullut tästäkään syystä myöntää.
Niin ikään liitto huomauttaa, että poikkeuslupien toimeenpano ajoittuu suden lisääntymisaikaan, mikä on ristiriidassa sekä luontodirektiivin että metsästyslain kanssa.
Suomen riistakeskus myönsi kevättalvelle 2015 poikkeuslupia yhteensä 24. Näistä 19 oli käytössä, kun hallinto-oikeuksien asetti osan luvista toimenpidekieltoon niistä tehtyjen valitusten vuoksi.
Luonto-Liiton piirit ovat valittaneet kaatoluvista Vaasan, Hämeenlinnan ja Itä-Suomen hallinto-oikeuksiin. Näistä vain Hämeenlinnan hallinto-oikeus asetti kaatoluvalle toimeenpanokiellon valituksen käsittelyn ajaksi.
