Kirkosta erotaan kovaa vauhtia, mutta samaan aikaan kirkkoon myös liittyy jatkuvasti lisää ihmisiä.
Viime vuonna evankelisluterilaiseen kirkkoon liittyi 15 701 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna lisäystä oli yli tuhat henkilöä, ja tänäkin vuonna tulijoita on ollut paljon. Tammikuun ja heinäkuun välillä kirkkoon liittyi 11 153 henkilöä, ja jos sama tahti jatkuu, viime vuoden määrä ylittyy reippaasti.
Tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta sanoo, että jokseenkin moni aikuisena kirkkoon liittyneistä on aiemmin eronnut kirkosta. Tänä vuonna liittyneistä yli 18-vuotiaita on ollut runsaat 9 000.
Maahanmuuttajien osuus liittyjistä on edelleen hyvin pieni.
– Maahanmuuttajista valtaosa on toki uskonnollisia, ja merkittävä osuus heistä on kristittyjä, mutta toisaalta he liittyvät usein vapaisiin suuntauksiin, kuten helluntai- ja vapaaseurakuntiin, Salminen sanoo.
Kun kirkosta eroaminen kiihtyy, Salmisen mukaan myös siihen liittyminen voimistuu. Liittymisen lisääntynyt suosio kertoo hänen mielestään ainakin siitä, että kirkon jäsenyyttä koskeva valinta on yhä enemmän harkinnan alainen ja että päätöksiä tehdään kumpaankin suuntaan. Jos elämäntilanne muuttuu, voidaan hänen mukaansa myös suhdetta kirkkoon miettiä uudelleen.
– Monet haluavat kirkon jäsenyydellä olevan henkilökohtaista merkitystä. Useimmat kirkosta eroavat perustelevat päätöstään sillä, että jäsenyydellä tai kirkolla ei ole heille mitään merkitystä. Jos jokin tarve kirkkoa kohtaan syntyy vaikkapa perhetapahtuman, oman henkisyyden etsinnän tai kirkon tekemän hyväntekeväisyyden myötä, se voi johtaa kirkkoon liittymiseen, Salminen sanoo.
Aikaisempien tutkimusten mukaan yleisimmät syyt kirkkoon liittymiseen ovat niin sanottuja elämänkaarisyitä: esimerkiksi kummiksi pyytäminen tai kirkollinen vihkiminen halutaan mahdolliseksi. Moni liittyy kirkkoon myös henkisten ja hengellisten syiden vuoksi. Suurin osa kirkkoon liittyneistä on noin 30-vuotiaita.
