EU-komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) keskustelivat tänään ”jossain määrin yksityiskohtaisesti” siitä, kuinka paljon Suomella on varaa alentaa ansiotuloverotusta rikkomatta EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajaa.
Dombrovskiksen mukaan veronkevennysten määrä on linkitetty kilpailukykysopimuksen vaikutuksiin.
– Se riippuu kilpailukykysopimuksen kunnianhimon tasosta ja käsittääkseni tämä on juuri hallituksen suunnitelma olla sanomatta tarkkaa summaa, mutta katsoa, mitä kilpailukykypuolella sovitaan, Dombrovskis sanoi tiedotusvälineille Valtioneuvoston linnassa.
Dombrovskiksen mukaan veronalennusten määrään vaikuttaa muun muassa se, miten työmarkkinoista tehdään joustavampia.
– Meillä on yhä taloudellinen liikkumatilamme ja itsenäinen päätöksentekokyky näissä kysymyksissä, joten kävimme yleiskeskustelun yleisestä linjasta, jonka otamme, Stubb sanoi viitaten maihin, jotka ovat joutuneet liiallisen alijäämän menettelyyn rikottuaan EU:n vakaus- ja kasvusopimusta.
Komissio on kehottanut Suomen hallitusta varmistamaan, että palkkojen sopimista edistettäisiin paikallisella tasolla ottaen huomioon työmarkkinajärjestöjen rooli. Komissio suosittaa vähentämään niin sanottuja palkkajäykkyyksiä eli sitä, että palkat eivät voi yrityksen tilanteen mukaan joustaa alaspäin.
Veronkevennyksiin vaikuttaa edistyminen paikallisessa sopimisessa
Hallitus asetti hallitusohjelmassa tavoitteeksi, että kilpailukykysopimus vahvistaa julkista taloutta puolella prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2019 mennessä.
– Hallitusohjelmassa asetimme tavoitteeksi 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa karkeasti kahta miljardia euroa. Nyt olemme tilanteessa, jossa kilpailukykysopimus lähtiessään liittokierrokselle oli 600 miljoonaa euroa. Odotamme tuloksia neuvotteluista ja teemme laskelmat kesäkuun alussa, Stubb sanoi.
Valtiovarainministeriö laskee arvionsa kilpailukykysopimuksen vaikutuksista julkiseen talouteen heti sen jälkeen, kun kilpailukykysopimuksen määräaika on umpeutunut ensi tiistaina kello 16. Hallituksen päätös veronkevennyksistä on odotettavissa sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö on saanut arvionsa valmiiksi.
Veronkevennysten määrään vaikuttaa, miten paikallisessa sopimisessa on edistytty hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena oli muun muassa järjestäytymättömien työnantajien asettaminen samalle viivalle järjestäytyneiden kanssa sekä paikallisesti sopiminen työajoista, palkoista ja selviytymislausekkeesta.
Työmarkkinajärjestöt odottavat hallitukselta tietoa siitä, kuinka suurella summalla hallitus aikoo keventää verotusta ja mille tuloluokille veronkevennykset suunnataan. Akava ilmoitti tiistaina, ettei se aio allekirjoittaa kilpailukykysopimusta, ennen kuin hallitus on kertonut veronkevennysaikeistaan.
Hallitusohjelmasta kiinnipitäminen maksaisi 300 miljoonaa euroa
Hallitusohjelman mukaan työn verotus ei saa kiristyä. Ansiotuloverotusta pitäisi keventää 300 miljoonalla eurolla vuonna 2017, jotta hallitusohjelmasta pidettäisiin kiinni. Sillä neutraloitaisiin kilpailukykysopimuksen vaikutukset, eli sosiaaliturvamaksujen siirtyminen työnantajalta työntekijän maksettavaksi, eikä työn verotus kiristyisi.
Hallitus oli valmis alentamaan ansiotuloverotusta miljardilla eurolla, mikäli kilpailukykysopimus vahvistaisi julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. Helmikuussa valtiovarainministeriö arvioi, että kilpailukykysopimus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä 600 miljoonalla eurolla vuoteen 2019 mennessä, jos sopimuksen kattavuus on sata prosenttia, eli kaikki alat ovat siinä mukana. Jo nyt on selvää, ettei täydelliseen kattavuuteen päästä.
Koska kilpailukykysopimus jää kauas hallituksen sille asettamasta tavoitteesta eikä sisällä veronkevennysvaraa, hallitus joutuu pohtimaan, miten veronkevennykset rahoitetaan: tekemällä lisää säästöjä vai ottamalla velkaa.
Komissio on kehottanut Suomea jatkamaan budjettitalouden sopeuttamista, pysäyttämään velkaantumisen ja kääntämään sen laskuun.
