SDP esittää kotoutumisohjelmassaan rakenteellisia uudistuksia maahanmuuttajien kotouttamiseen. SDP:n kotoutumisohjelman tarkoituksena on puolueen tiedotteen mukaan linjata ne keinot, joilla tehostetaan kotoutumista pitkällä aikavälillä.
”Vuonna 2015 turvapaikanhakijoista oli yli 70 prosenttia työikäisiä miehiä. Työikäiset maahanmuuttajat nostavat työllisyysastetta ja tuovat helpotusta kansantalouden kestävyysvajeeseen, mutta toisaalta maahanmuuttajien työttömyysaste on 2,5-kertainen kantaväestöön nähden ja moni jää ilman koulutusta”, ohjelmassa todetaan Suomen maahanmuuttotilanteesta.
Maahanmuuton ajankohdalla ja maassaolon pituudella on SDP:n mukaan suuri merkitys.
”Vasta toisen sukupolven maahanmuuttajat pääsevät yhdenvertaisempaan asemaan. siksi yhteiskunnan kustannukset ovat maahanmuuton alkuvaiheessa suuremmat, hyödyt taas lisääntyvät pidemmällä aikavälillä työpanoksen kasvaessa ja työllisyysasteen noustessa”, kotouttamisohjelmassa sanotaan.
Maahanmuuton lisääntymisen kustannukset tulee SDP:n mukaan hoitaa budjettiteknisesti niin, että ”ne eivät vaaranna ja ole vuosittaisen talousarvion laadinnan yhteydessä muilta yhteiskunnan vähäosaisilta pois”.
SDP pitäisi kiinni maahanmuutossa noudatettavasta työvoiman saatavuusharkinnasta. Maahan muuttaneista ei saa SDP:n tehdä työehtojen kohtelun suhteen toisen luokan kansalaisia.
SDP esittää muun muassa seuraavia rakenteellisia uudistuksia kotouttamiseen:
– Kotouttamiskoulutukseen osallistuminen tulee olla velvoittavaa, eikä siitä ilman asiallisia perusteita voida kieltäytyä.
– Otetaan käyttöön esikotouttamisjakso nykyisen henkilöstön voimin. Tarkoituksena on aloittaa kotouttaminen jo vastaanottamiskeskuksissa.
– Mahdollistetaan yksilöllisempien koulutuspolkujen räätälöinti kaikilla koulutusasteilla ja nivelvaiheissa yhdistämällä kotoutumiskoulutusta, valmistavaa ja valmentavaa koulutusta sekä tutkintoperusteista koulutusta täsmäkoulutukseksi.
– Ohjataan kuntasijoittamista jo esikotouttamisvaiheessa riittävällä alkukartoituksella. Silloin mahdollisesti turvapaikan saava tulee sijoitetuksi alueelle, missä hänen osaamisensa ja koulutus- ja/tai työtarpeet kohtaavat asumisen vaatimusten kanssa.
– Kehitetään erilaisia osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja demokratiaa vahvistavia yhteiskunnallisia toimia työhön radikalisoitumista vastaan.
– Suomeen ei tule luoda hyvinvointipalveluiden suhteen kahden kerroksen väkeä, vaan kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti.
– Varmistetaan alaikäisten lasten palvelut, muun muassa perheryhmäkotien riittävä määrä ja turvalliset palvelut.
