– Tosiasia on, että meillä ei ole tiedustelua. Suomessa ainoastaan poliisilla on oikeus hankkia tietyissä tapauksissa oikeudelta päätös siihen, että he voivat seurata tiettyä tapausta teletietojen pohjalta, Pertti Salolainen toteaa.
Salolainen istuu uutta tiedustelulainsäädäntöä pohtivassa parlamentaarisessa työryhmässä. Hän puhui maanantaina Wilfried Martens Centre for European Studiesin ja Suomen Toivo -ajatuspajan tiedusteluseminaarissa Helsingissä.
Salolainen muistuttaa, että Suomesta puuttuu sellainen tiedustelulainsäädäntö, joka löytyy kaikista naapurimaista.
Lainsäädännön valmistelussa ovat hänen mukaansa vastakkain yhtäältä viranomaisten halu saada mahdollisimman paljon tietoa ja toisaalta kansalaisten yksityisyyden turvaaminen.
– Kyse on näiden kahden asian välisten yhteyksien punnitsemisesta. Ei ole mahdotonta, että tässä yhteydessä joudutaan myös perustuslain muutoksiin, Salolainen toteaa.
Tiedustelua tarvitaan
Suomeen tulee Pertti Salolaisen mukaan lakiuudistuksen seurauksena sekä siviilitiedustelu että sotilastiedustelu.
Siviilitiedustelulakia valmistellaan sisäministeriössä ja sotilastiedustelulakia puolustusministeriössä. Oikeusministeriö tarkastelee asiaa perustuslain kannalta ja liikenne- ja viestintäministeriö tarkastelee asiaa digitaalisen kehityksen valossa.
– Suomeen kohdistuu paljon teollisuusvakoilua, koska meillä on paljon korkean teknologian osaamista. Sen vuoksi meidän täytyy olla tietoisia siitä, millaista tiedustelua meihin kohdistuu, Salolainen toteaa.
Useat tahot ovat Salolaisen mukaan suhtautuneet lakikehitykseen kriittisesti. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö on katsonut tiedustelujärjestelmän luomisen heikentävän yritysten liiketoimintaympäristöä.
– Suomi on ollut perinteisesti tietoverkkojensa puolesta hyvin ”puhdas” eikä suuria uhkia ole ollut. He ovat erittäin huolissaan siitä, että nyt kun tämä tiedustelu alkaa, vaikeutuu Suomen imago kansainvälisenä it- ja tietoturvaosaajana.
Salolaisen mukaan samaa viestiä toistellaan yritysmaailmastakin. Esimerkiksi Nokia ja F-Secure ovat korostaneet nykyisen Suomi-kuvan säilyttämisen tärkeyttä ja kiistäneet massatiedustelun tarpeellisuuden.
Tältä osin Salolainen muistuttaa kuitenkin, ettei vastaava lainsäädäntö ole johtanut it-alan yritysten katoon Ruotsissa.
Vakoilua
Tiedustelulainsäädännön valmisteluun liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. Yksi keskeisimmistä on Pertti Salolaisen mukaan se, millaisia valvontaelimiä ja lupajärjestelmiä tiedusteluun liitetään.
Salolaisen mukaan Suomeen syntyy lakien seurauksena varmasti tiedustelujärjestelmä, jonka hinnaksi tulee vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa.
– Lopullista hintaa ja yksityiskohtia ei vielä voi tietää, Salolainen toteaa.
Hän pitää tärkeänä, että ihmiset ymmärtävät, mitä sotilastiedusteluun lähteminen oikeasti merkitsee.
– Sotilastiedustelu on vakoilua. Ei se ole mitään päiväkotitoimintaa. Tällä koko systeemillä tulisi myös olemaan ulkopoliittisia vaikutuksia, kun penetroidutaan ulkomaisiin kohteisiin aivan kuten meille on penetroiduttu.
