Mutta toisaalta nuorempien ikäluokkien koulutustason nousun pysähtyminen tarkoittaa, että yhä useampi maa ohittaa Suomen korkea-asteen koulutettujen tasossa, ilmenee tuoreesta OECD:n koulutusvertailu Education at a Glance –julkaisusta.
Suomessa viime vuosiin asti nuorten ikäluokat ovat olleet koko työikäistä väestöä paremmin koulutettuja, mutta vuoden 2014 tietojen mukaan nuoremman ikäluokan korkea-asteen koulutuksen osuus jäi alemmaksi kuin koko työikäisen väestön. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus työikäisistä on Suomessa 42 prosenttia.
Noin neljäsosa OECD-maiden kansalaisista osallistui vuonna 2013 koulutukseen. Suomen koko väestön osallistumisaste oli OECD-maiden joukossa kymmenes yhdessä Ruotsin ja Belgian kanssa. Suomessa on tyypillistä, että koulutukseen osallistutaan pitemmälle nuoruusvuosien jälkeen.
Varhaiskasvatus tärkeä osa koulutusta
Suomalaiset alle 6-vuotiaat lapset osallistuvat kansainvälisesti ottaen muiden kehittyneiden maiden lapsia vähemmän varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Osin tämä johtuu tilastoinnin eroista. Kansainvälinen koulutusluokitus uudistettiin vuonna 2011, jolloin perhepäivähoito alettiin lukea varhaiskasvatukseen.
Edelleenkin alle esiopetusikäisistä suomalaislapsista harvemmat osallistuvat varhaiskasvatukseen kuin OECD-maiden enemmistöstä. Monissa maissa jo kolme- ja neljävuotiaat kuuluvat koulutusjärjestelmän piiriin. Suomessa vuonna 2013 kolmevuotiaista 68 prosenttia ja neljävuotiaista 75 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen, kun vastaavat OECD-maiden keskiarvot olivat 74 ja 88 prosenttia.
Suomen varhaiskasvatuksen lapsikohtaiset kustannukset olivat vuonna 2012 Ruotsin jälkeen korkeimmat vertailtavissa olevien 23 maan joukossa, noin 11 000 euroa, kun vertailumaiden keskiarvo oli runsaat 3 000 euroa alempi.
Kolmevuotiaiden ja tätä vanhempien lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kustannukset olivat myös keskimääräistä tasoa korkeammat.
Korkeampia kustannuksia selittävät osin ryhmäkoot. Suomessa vuonna 2013 oli 3-vuotiaiden ja tätä vanhempien lasten varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kymmenen oppilasta yhtä opettajaa kohti. OECD-maissa keskimäärin oli 14 oppilasta opettajaa kohti.
Perusopetuksen luokat keskimäärin pieniä
Suomessa perusopetuksen luokkakoot ovat pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomessa luokissa oli keskimäärin 19 oppilasta alaluokilla ja 20 oppilasta yläluokilla.
Keskimääräinen luokkakoko OECD-maissa vuonna 2013 oli perusopetuksen alaluokilla 21 ja yläluokilla 24 oppilasta. EU-maiden keskimääräinen alaluokkien koko oli 20 oppilasta ja yläluokkien 21 oppilasta.
Suomen koulutuskustannukset ovat OECD-maiden keskitasoa. Koulutuksen kustannukset ovat perusopetuksen alaluokilla OECD-maiden keskitasoa, mutta nousevat yli keskitason yläluokilla.
Koulutuskustannukset opiskelijaa kohti OECD-maissa olivat vuonna 2012 keskimäärin noin 9 400 euroa. Suomessa koko koulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset olivat vajaat 10 200 euroa. Perusopetuksen alaluokilla kustannukset oppilasta kohti olivat vajaat 7 700 euroa ja korkea-asteen koulutuksessa vajaat 9 900 euroa.
Suomessa oppilaiden oppimistulokset ovat hyviä, vaikka perusopetuksen tuntimäärä Suomessa on selvästi alle OECD-maiden keskiarvon. Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 pakollisten tuntien määrä on Suomessa OECD-maiden pienin, mutta vuosiluokilla 7-9 vuotuisia opetustunteja on vähemmän vain kymmenessä OECD-maassa.
Opettajatilanne Suomessa hyvä
Opettajien ikärakenne Suomessa noudattelee pitkälti OECD-maiden yleistä ikärakennetta. Vertailussa on tarkastelussa vain perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen ikärakenteet. Suomalainen perusopetuksen opettajakunta oli vuonna 2013 ikärakenteeltaan lähellä OECD-maiden keskiarvoa.
Toisen asteen opettajissa Suomessa oli hiukan enemmän 50 ja 60 vuotta täyttäneitä kuin OECD-maissa keskimäärin. Toisella asteella 12 prosenttia opettajista oli 60 vuotta täyttäneitä. Neljäsosa opettajista oli alle 40-vuotiaita.
Kaksi kolmasosaa opettajista on naisia OECD-maissa. EU-maissa ja myös Suomessa osuus on hiukan korkeampi. Vain korkea-asteen opettajista enemmistö on miehiä. Ainoana OECD-maana Suomessa niukka enemmistö korkeakoulujenkin opettajista oli vuonna 2013 naisia.
Ammatillisessa koulutuksessa sukupuolijakauma on tasaisimmillaan. Suomessa ammatillisen koulutuksen opettajista 54 prosenttia oli naisia.
Suomalaisten opettajien palkkataso on kansainvälisesti ottaen kohtalainen. Yleissivistävän koulutuksen opettajien lähtöpalkat olivat vuonna 2013 Suomessa OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Vielä 15 vuoden kokemuksen jälkeen saatavat palkat Suomessa olivat OECD-maiden keskiarvoa paremmat.
Monissa maissa pitkän kokemuksen myötä palkka nousee olennaisesti. Niinpä opettajauran korkeimmissa palkoissa suomalaiset opettajat jäävät OECD:n keskiarvon alapuolelle.
Tohtoriopinnot korkeakoululiikkuvuuden kärjessä
Kansainvälinen liikkuvuus on vilkkainta tohtoriopinnoissa. Tohtoriopinnoissa oli OECD-maissa neljäsosa opiskelijoista kansainvälisiä opiskelijoita, Luxemburgissa tohtoriopiskelijoista jopa 84 prosenttia.
Kansainvälisiksi opiskelijoiksi lasketaan ne opiskelijat, jotka eivät ole pysyviä asukkaita opiskelumaassaan tai ovat saaneet aiemman koulutuksensa toisessa maassa.
Suomessa tohtoriopiskelijoista 17 prosenttia oli kansainvälisiä opiskelijoita. Maisteriopinnoissa OECD-maissa 14 prosenttia opiskelijoista oli kansainvälisiä. Suomessa osuus oli 11 prosenttia.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina jäsenmaiden koulutusjärjestelmien tilaa kuvaavan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance. Indikaattorit kuvaavat OECD:n 34 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, kustannuksia, opiskelijaliikkuvuutta ja opetuksen järjestelyjä. Tilastotiedot ovat pääosin vuodelta 2013.
