Tutkimuslaitoksen mukaan maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä rikollisuusriskin tai rikollisuuden rakenteen suhteen. Maahanmuuttajaryhmien väliset erot olivat tutkimuksessa suurempia kuin koko maahanmuuttajaväestön ja kantaväestön erot.
Laitos myös toteaa kaikkien maahanmuuttajaryhmien osalta, että valtaosa niihin kuuluvista ei syyllistynyt tarkastelujaksolla rikoksiin.
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos julkaisi tiistaina tutkimusraportin Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä. Tutkimuksessa käytettiin laajaa rikostapausten rekisteriaineistoa vuosilta 2010–2011 sekä vuoden 2012 Nuorisorikollisuuskyselyä ja Kansallista rikosuhritutkimusta.
Rikoksen tekijä ja uhri
Aikuisilla maahanmuuttajilla rikosriski yhdistyi tutkimuksen mukaan korkeaan uhriksi joutumisriskiin. Tämä johtuu osaksi siitä, että korkean rikollisuusriskin ryhmissä huomattava osa rikollisuudesta oli ryhmien sisäistä.
Tutkimus osoitti myös, että rikollisuustasoerot maahanmuuttajataustaisessa aikuisväestössä ovat Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa väkivalta- ja omaisuusrikoksissa tällä hetkellä käytännössä identtiset. Tämä koskee sekä maahanmuuttajaryhmien keskinäisiä eroja että eroa kantaväestöön.
Suuret rikollisuuden tason ja rakenteen erot väestöryhmien välillä kertovat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen mukaan ongelmista, joiden syyt on tärkeää selvittää. Laitos muistuttaa tiedotteessaan, että rikollisuustaso on usein merkki muista sosiaalisen sopeutumisen ongelmista jotka saattavat vaikeutua, jollei niihin puututa.
