Tämän osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tuore Voimaperheet -tutkimus. Tutkittu hoito-ohjelma vähensi lasten aggressiivisuutta, uhmakäyttäytymistä, ADHD-oireita sekä tunne-elämän ongelmia ja vahvisti heidän empatiakykyään.
Voimaperheet -hoito-ohjelma tukee vanhempia ja antaa heille työkaluja kohdata ja vähentää lastensa ongelmakäyttäytymistä.
Kyseessä on maailman ensimmäinen satunnaisesti kontrolloitu tutkimus, joka perustuu väestöseulontaan ja digitaalisessa hoitoympäristössä etähoitona toteutettavaan vanhempainohjaukseen.
Tutkimus on myös suurin Suomessa toteutettu mielenterveysongelmien varhaiseen toteamiseen, puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn lapsiperheissä kohdistuva tutkimushanke.
Hoito-ohjelman vaikuttavuutta arvioitiin kuuden kuukauden ja vuoden seuranta-aikana. Kohderyhmänä oli 4656 perhettä, jotka osallistuivat nelivuotiaiden neuvolatarkastukseen. Tutkimukseen valikoitui 730 perhettä, joiden nelivuotiaalla lapsella oli käyttäytymisen ongelmia ja vanhemmat kokivat lapsensa käyttäytymisen hankalaksi.
Puolet tutkimukseen seulotuista perheistä osallistui 11 viikon hoito-ohjelmaan. Vanhemmat saivat viikoittain tukea puhelimitse henkilökohtaiselta perhevalmentajaltaan ja opiskelivat samalla myönteisen vanhemmuuden taitoja internet-sivustolla. Vertailuperheet saivat vanhemmuuden taitoja tukevan tietopaketin ja yhden puhelun.
Tutkimus osoitti, että 11-viikkoiseen ohjelmaan osallistuneissa perheissä nelivuotiaiden lasten käytösongelmat vähenivät olennaisesti verrattuna vertailuryhmään vuoden seuranta-aikana.
Vertailuryhmään verrattuna hoitoryhmän vanhemmuuden taidot sekä lapsen käytösongelmat, ADHD- oireet, ahdistuneisuus, uniongelmat ja empatiakyky paranivat merkittävästi enemmän 6 kuukauden seurannassa ja tulokset säilyivät vuoden seurannassa.
Vuoden seurannassa yli 80 prosenttia valmennusta saaneiden perheiden lapsista ei olisi enää valikoitunut hoito-ohjelmaan käyttäytymisen ongelmien takia. Suppeampaa tukea saaneissa verrokkiryhmän perheissä vastaava luku oli 66 prosenttia.
– Tulosten merkitys tulee ymmärrettäväksi kun niitä vertaa aikaisempiin kohorttitutkimuksiin, joissa on osoitettu, että noin puolella alle kouluikäisistä lapsista käytösongelmat ovat pysyviä, kertoo tutkimusta johtanut lastenpsykiatrian professori Andre Sourander.
Hän painottaa hoito-ohjelman merkitystä syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisyssä.
– Tutkimustulokset ovat merkittäviä, sillä lapsuudessa alkavat käytösongelmat ovat yhteydessä aikuisiän mielenterveysongelmiin, rikollisuuteen, päihdeongelmaisin ja kuolleisuuteen. Lapsuusiässä alkavat käytöshäiriöt myös yhteydessä nuoruusiän humalakäyttäytymiseen, varhain alkavan tupakointiin, huonoon elämänhallintaan ja ylipainoisuuteen, jotka ovat keskeisiä riskitekijöitä myöhemmälle sairastuvuudelle, Sourander toteaa.
Hoito-ohjelmassa keskitytään lapsen hyvän käytöksen huomaamiseen ja vahvistamiseen. Vanhempia ohjeistetaan muun muassa jättämään lievä huono käytös huomiotta ja ennakoimaan siirtymätilanteita. Lapsen on helpompi onnistua uusissa tilanteissa, kun ne suunnitellaan hänen kanssaan etukäteen.
– Vanhemmat saavat välineitä arjen ongelmien ratkaisuun ja oppivat arvostamaan uudella tavalla lastaan, jonka aikaisemmin ovat kokeneet vaikeana, sanoo intervention toteutuksesta vastannut projektipäällikkö Terja Ristkari.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa on kehitteillä useita matalan kynnyksen hoito-ohjelmia, jotka perustuvat digitaaliseen hoitoympäristöön ja puhelinvalmennukseen.
Projektin koordinaattorina toiminut Jukka Huttunen kertoo, että Voimaperheet ohjelmaa ollaan ottamassa käyttöön eri puolilla Suomea osaksi perusterveydenhuollon ehkäisevää mielenterveystyötä. Voimaperheet -ohjelma sopii koko ikäluokasta seulotun riskiryhmän tuki- ja hoitomuodoksi.
– Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet tällaisen intervention systemaattiseen hyödyntämiseen, koska tarvittava osaaminen ja infrastruktuuri ovat jo olemassa ja koko väestö kuuluu julkisen terveydenhuollon piiriin. Koko väestön kattavan varhaisen puuttumisen ohjelman avulla voisimme toimia erilaisten terveyteen ja käyttäytymiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyn edelläkävijänä, toteaa Sourander.
Tulokset on julkaistu arvovaltaisessa JAMA Psychiatry -lehdessä.
