Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg pitää EU:n ja Naton perjantaina antamaa kumppanuusjulistusta merkittävänä.
– Se on erittäin hieno muodollinen asiakirja. Listatut toimet ovat hyviä, konkreettisia ja realistisia, ja niiden toteutumista on tarkoitus myös seurata säännöllisesti, hän sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa Varsovassa.
– Julistukset jäävät toisinaan enemmänkin hienoiksi sanoiksi vailla konkreettista sisältöä. Tässä ei niin ole käynyt, vaan deklaraatio on huolella valmisteltu, täsmällinen ja käytännönläheinen. Olen positiivisesti yllättynyt. Tätä voidaan pitää historiallisena askeleena Naton ja EU:n välisen kumppanuuden tiivistämisessä.
Baltian ja Puolan pataljoonat harkittu signaali
Naton huippukokous päätti odotetusti neljän uuden monikansallisen pataljoonan sijoittamisesta Baltiaan ja Puolaan.
– Baltian maille ja Puolalle, jotka ovat pitkään peräänkuuluttaneet joukkojen sijoittamista alueelleen, nyt tehty päätös on äärimmäisen tärkeä, kenraali Lindberg sanoo.
Päätös on otettu vastaan ristiriitaisesti. Joissakin arvioissa yhteensä noin 4 000 sotilaan vahvuista joukkoa on pidetty täysin riittämättömänä. Venäjä puolestaan väittää joukkojen lisäävän sotilaallisia jännitteitä alueella.
– On osattava erottaa kaksi asiaa: tämän kokoinen joukko ei ole valtaisa lisäys. Sitä ei voida pitää merkkinä mistään sen kummemmasta eskalaatiosta eikä horjuta sotilaallista tasapainoa alueella. Eri jäsenvaltioista koottujen pataljoonien tai taisteluosastojen läsnäolo antaa silti selvän signaalin koko puolustusliiton yhteisestä sitoutumisesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan puolustukseen siinä tapauksessa, että jotain tapahtuisi. Tämä balanssi on nähdäkseni hyvin tarkkaan harkittu, Lindberg toteaa.
Signaalia korostaa hänen mukaansa se, että pataljoonien johtovastuu on Yhdysvalloilla, Britannialla, Kanadalla ja Saksalla, jotka kaikki kiistatta lukeutuvat puolustusliiton merkittävimpiin jäsenvaltioihin.
Itämerellä ei käännettä parempaan
Itämeren alueen turvallisuustilanne oli Varsovan huippukokouksessa näkyvästi esillä.
– Pidän ilmiselvänä, että tilanne Itämeren alueella on kehittynyt huonompaan suuntaan. Syynä on sotilaallisen aktiviteetin kasvu, kenraali Lindberg sanoo.
– On esitetty toiveita negatiivisen kierteen katkaisemisesta ja paluusta liennytyksen polulle. Sellaista kehitystä ei valitettavasti ole ollut nähtävissä, eikä tilanne välttämättä lähiaikoina muuksi muutu.
Kenraalin esittämä tilannekuva jaetaan ilmeisen laajasti myös Nato-maiden piirissä.
– Eriäviä käsityksiä siitä, missä ollaan, ei täällä ole korviini kantautunut.
Harjoitusyhteistyö etenee ennakoidusti
Kenraali Lindberg on korostanut eri yhteyksissä kansanvälisen harjoitusyhteistyön keskeistä merkitystä Suomen kansallisen puolustuksen kehittämisessä. Varsovan huippukokous ei hänen mukaansa tuonut muutoksia nähtävissä olleeseen kehitykseen.
– Kun 130 000 sotilaan vahvuinen ISAF-operaatio Afganistanissa päättyi, se korvattiin 12 500 sotilaan vahvuisella Resolute Support -operaatiolla. Jo ennen vuotta 2014 oli selvää, että Nato keskittyy uudelleen ydintehtäväänsä eli artikla 5:n mukaiseen yhteiseen puolustukseen, joka puolestaan edellyttää yhteistä harjoittelua. Tällä linjalla Nato jatkaa myös Varsovasta eteenpäin.
Puolustusvoimat on viime vuosina osallistunut yli 60 kansainväliseen harjoitukseen vuosittain. Tänä vuonna yhteisiä harjoituksia on lähes 90. Pääosa harjoituksista toteutetaan yhdessä EU:n, Naton tai muiden Pohjoismaiden kanssa.
Puolustusvoimain komentaja osallistui Naton huippukokoukseen presidentti Sauli Niinistön johtamassa valtuuskunnassa, johon kuuluivat myös muun muassa ulkoministeri Timo Soini ja puolustusministeri Jussi Niinistö.
HEIKKI HAKALA, Varsova
