Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun mukaan tällä hetkellä kiintojäätä on kaikkialla pitkin Suomen rannikkoa, mutta ulapalla jäätä on vain Perämerellä ja itäisimmässä osassa Suomenlahtea. Vaasasta etelään ja Suomenlahden rannikolla kiintojääkentässä on paikoin suuriakin avopaikkoja eivätkä jäät enää paksuunnu.
– Enää ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Jään paksuus ei takaa turvallisuutta, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai jo haurasta ja puikkoista kevätjäätä. Keväällä tumma jää on aina arveluttavaa, mutta myös kirkkaan valkoisella alueella voi vaara yllättää, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.
Tämä pitää muistaa myös Etelä-Suomen järvillä liikuttaessa, Vainio varoittaa ja viittaa useampiin eri puolilta Suomea tulleisiin uutisiin, joissa jää on pettänyt auton alta.
Katupölyriesa on alkanut
Katupölykausi on ilmoitellut tulostaan jo muutaman viikon ajan Etelä-Suomen kaupungeissa. Kohonneita katupölypitoisuuksia on mitattu Helsingin lisäksi muissakin kaupungeissa.
Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen että tuulen vaikutuksesta.
Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla. Yöpakkasten vuoksi katuja ei juurikaan ole vielä päästy puhdistamaan, joten tilanne jatkuu otollisena katupölyn muodostumiselle.
Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet. Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset.
Kevään katupölykauden voimakkuuteen vaikuttaa paljon sää.
– Sateinen ja leuto kevät vähentää pölyämistä ja nopeuttaa myös katujen puhdistuksen alkamista, niinpä pölypäivien määrä voi vaihdella melkoisesti vuodesta toiseen, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila toteaa.
