Perussuomalaisten Jussi Halla-aho kysyy kysymyksessään ”eikö ministeri Henriksson tunne Suomen kansainvälisiin sopimuksiin tekemiä varaumia vai antaako ministeri tahallaan väärää tietoa lisäpöytäkirja ETS 189:n 5 artiklan pakottavuudesta”.
Halla-aho viittaa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) James Hirvisaaren (m11) kysymykseen antamaan vastaukseen.
”Henrikssonin vastauksen mukaan nykyinen, vuoden 2011 säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan laadittiin nimenomaan kansainvälisten velvoitteiden vuoksi. Kyseinen säädös määrittelee rikolliseksi paitsi erikseen määriteltyihin ryhmiin kohdistuvan uhkaamisen myös ”solvaavien” tai ”panettelevien”, siis arkikielellä loukkaavien, mielipiteiden tai tietojen julkaisemisen. Rikostunnusmerkistö voi täyttyä riippumatta siitä, onko mielipide tai tieto esitetty loukkaamistarkoituksessa, ja siitä, onko todennäköistä, että julkaisulla olisi tosiasiallisia vahingollisia seurauksia tai vaikutuksia”, kysymyksessä todetaan.
Jussi Halla-ahon mukaan asiaa koskevassa Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevassa yleissopimuksessa kuitenkin todetaan, että ”tällä pöytäkirjalla ei ole tarkoitus vaikuttaa vakiintuneisiin kansallisissa oikeusjärjestelmissä oleviin periaatteisiin ilmaisunvapaudesta”.
”Suomi on siten asettanut sananvapauden periaatteet Henrikssonin vastauksessa ilmoitetun kriminalisointivelvoitteen yläpuolelle jo lisäpöytäkirjaa hyväksyessään, ja perustelut kiihotuspykälän säätämiseen sen nykyisessä muodossa onkin löydettävä muualta. Vastatessaan kansanedustaja Hirvisaaren kirjalliseen kysymykseen, että ainoastaan uhkaamisen kriminalisointi ei täyttäisi lisäpöytäkirjan asettamia vaatimuksia, Henriksson ei anna totuudenmukaista kuvaa lisäpöytäkirjan pakottavuudesta Suomea kohtaan”.
”ETS 189 antaa sopijapuolelle mahdollisuuden olla soveltamatta sitä kriminalisointivelvoitetta, johon Henriksson viittaa, eli tehdä siihen varauman, ja Suomi on käyttänyt tätä mahdollisuutta. Rikoslain 11 luvun 10 § rajoittaa siten sananvapautta enemmän kuin kyseinen kansainvälinen sitoumus edellyttää. Joko oikeusministeri ei tunne Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita kunnolla tai hän antaa niistä tietoisesti väärää tietoa”, Jussi Halla-aho katsoo.
