Suomen hallituksen pitää valmistautua siihen, että euroalue alkaa tiivistyä Saksan vaalien jälkeen, sanoo EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.).
– Iso moottori tulee viemään EMU:a eteenpäin, hän ennustaa.
EMU tarkoittaa Euroopan rahaliittoa eli käytännössä euroa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt ideoita euroalueen tiivistämiseksi, ja Saksan liittokansleri Angela Merkel on ilmoittanut olevansa valmis muuttamaan EU:n perussopimuksia.
Saksassa järjestetään 24. syyskuuta liittopäivä- eli parlamenttivaalit, joiden jälkeen uudistukset aikaisintaan alkavat edetä hitaassa EU-koneistossa.
Suomi puolestaan toimii EU-puheenjohtajamaana syksyllä 2019. Pietikäisen mielestä Suomen pitää jo nyt alkaa valmistautua siihen, että kauden aikana käsitellään euroalueen uudistumista. Suomella on mahdollisuus edistää tärkeinä pitämiään asioita, mutta se edellyttää huolellista valmistelua.
– Suomen pitää jo nyt ottaa katse palloon eli EMU:n tiivistymiseen. Me emme voi aloittaa vasta 2019 vaan meidän pitää aloittaa nyt.
Vaikeaksi valmistautumisen tekee se, että Suomessa järjestetään eduskuntavaalit keväällä 2019. On mahdollista, että hallituspohja vaihtuu silloin, eikä vielä tiedetä, millaisen näkemyksen euron kehittämiseen ottaa tuleva hallitus.
Lisähaasteen Suomen valmistautumiselle tuottavat EU-parlamentin vaalit, jotka järjestetään kesäkuussa 2019. Uusi EU-parlamentti järjestäytyy samaan aikaan, kun Suomi aloittaa puolivuotisen puheenjohtajakautensa.
Pietikäisen mielestä suomalaispuolueiden nykyiset puheenjohtajat ovat perehtyneet euron kehittämiseen ”erinomaisesti, hyvin, huonosti ja hyvin huonosti”. Nykyhallitus puolestaan on ”betonoinut” näkemyksensä siten, että mitään ei tarvitse muuttaa.
Pietikäisen kanssa samansuuntaisia näkemyksiä on esittänyt Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn. Hän kirjoittaa Kanava-lehdessä, että Suomen kannattaa edistää vakaata rahaliittoa.
– Ei ole kummempaa hyötyä katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä 1990-luvun hengessä, tyyliin ”pitäisikö jäädä vai lähteä”, Rehn arvioi.
EU-parlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) puolestaan muistuttaa, että rahaliiton jäsenyydestä saatiin kuluvalla viikolla näyttöä.
– Niin kuin tiedämme, pankkiunioni oli suurin tekijä, jonka perusteella Nordea teki ratkaisunsa. Se on hyvä merkki euroalueelle.
Nordea ilmoitti tällä viikolla, että se siirtää pääkonttorinsa Suomeen. Yksi syy oli se, että Suomi kuuluu euroalueen pankkiunioniin, mutta Ruotsi ei.
