Eteisvärinä on salakavala sairaus, josta kärsii noin kaksi prosenttia maailman väestöstä. Eteisvärinä aiheuttaa jopa seitsemän miljoonaa aivoinfarktia vuodessa.
– Pelkästään Euroopan unionin alueella rytmihäiriö aiheuttaa noin 17 miljardin euron vuosittaisen kustannuksen, tutkimusryhmän julkaiseman artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Tero Koivisto Turun yliopiston Technology Research Centeristä (TRC) kertoo tiedotteessa.
– Noin 70 prosenttia eteisvärinästä aiheutuvista aivoinfarkteista voitaisiin välttää ehkäisevällä lääkityksellä. Haasteena on, että eteisvärinäkohtaukset ovat usein satunnaisia ja vähäoireisia tai jopa oireettomia, minkä vuoksi niitä on vaikea havaita, jolloin aivoinfarkteja ehkäisevä hoito jää aloittamatta, kertoo tutkimusryhmän jäsen, Turun yliopiston kardiologian professori Juhani Airaksinen.
Saatavilla on EKG-laitteita, joita potilaat voivat käyttää kotioloissa pitkäaikaisseurantaan, mutta niissä on omat rajoitteensa, eivätkä nykyiset menetelmät eteisvärinän tunnistamiseen sovellu edes korkeamman riskin ikäryhmien, kuten yli 65-vuotiaiden laajamittaiseen seulontaan.
Saavutetut tulokset lupaavia
Tutkimuksessa testattiin, miten hyvin eteisvärinä pystytään tunnistamaan pelkän älypuhelinsovelluksen avulla. Mittaukset suoritettiin asettamalla puhelin potilaan rinnan päälle ja tallentamalla sekä kiihtyvyysanturin että gyroskoopin tuottama data. Potilaita pyydettiin makaamaan mahallaan tai selällään ja olemaan mahdollisimman liikkumatta mittauksen aikana.
– Käytämme älypuhelimen kiihtyvyysanturia ja gyroskooppia mittaamaan potilaan sydämen toimintaa. Jokaisessa älypuhelimessa on kiihtyvyysanturi ja melkein kaikissa malleissa on myös gyroskooppi. Mittausdata esikäsitellään signaalinkäsittelyn menetelmin ja sille tehdään erilaisia analyysejä kuten autokorrelaatio ja spektraalientropia. Näiden analyysien avulla kehittämämme koneoppimisalgoritmi päättelee, onko potilaalla eteisvärinä vai ei, Koivisto kertoo.
Kehittämänsä teknologian avulla tutkijat onnistuivat tunnistamaan eteisvärinän yli 95 prosentin varmuudella.
– Mittaukseen ei tarvita mitään lisälaitteita, ihmisten tarvitsee vain ladata sovellus, jossa on kehittämämme algoritmi. Sovellus pyritään tuomaan kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana, Koivisto kertoo.
Sydämensä tilan tarkistaakseen henkilön on mentävä makuulle, asetettava puhelin rinnan päälle ja käynnistettävä mittaus. Sovellus tekee analyysin ja antaa välittömästi yksinkertaisen kyllä/ei -vastauksen siihen, onko henkilöllä eteisvärinä vai ei.
Menetelmä soveltuu suurten populaatioiden seulontaan, koska maailmassa on jo yli kaksi miljardia älypuhelimen käyttäjää.
– Tulevaisuudessa sovelluksen yhteyteen voidaan liittää turvallinen pilvipalvelu, joka tallentaa ja analysoi suurempia datamääriä, Koivisto visioi.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Tekes ja Suomen Akatemia.
