Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset naiset saavat selvästi enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset. Eniten lapsia saavat Somaliasta muuttaneet, reilut neljä lasta naista kohti.
Aamulehti kertoo, että Tampereen yliopistollisen sairaalan synnytysosastolla maahanmuuttajataustaisia on hoidossa päivittäin.
– Jos seurataan, minkä nimisiä synnyttäjiä meillä on, voi olla päivä, että yhtään Virtasta, Lahtista tai Mäkistä ei ole, kuvaa tilannetta osastonhoitaja Taina Lampu.
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset naiset saavat selvästi enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset. Eniten lapsia saavat Somaliasta muuttaneet, reilut neljä lasta naista kohti. Suomalaisnaiset saavat keskimäärin 1,7 lasta.
Useampi kuin yksi lapsi kymmenestä syntyy Suomessa maahanmuuttajataustaiselle äidille. Usein lapsiluku heijastelee lähtömaan syntyvyyslukuja, vaikka jääkin jonkin verran alemmaksi.
Esimerkiksi somaliassa asuvat naiset synnyttävät kotimaassaan tyypillisesti kuusi lasta ja Afganistanissa asuvat viisi.
Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi, että osalle maahanmuuttajanaisista kotiäidiksi ryhtyminen on ehkä ainoa varteenotettava elämänura.
– Jos kielitaito on heikko ja koulutusta vähän, kotiäidin rooli on luonteva. Silloin lapsiluku pakkaa tulla korkeaksi. Jos maahanmuuttajalla on koulutus ja työpaikkakin, hän todennäköisesti saa lapsia yhtä paljon tai vähän kuin suomalaiset.
Myös maahanmuuttajien toinen polvi hankkii lapsia saman verran kuin suomalaiset. Juuri ensimmäisen polven maahanmuuttajat kannattelevat Suomen vähenevää syntyvyyttä.
Ruotsista Suomeen muuttaneet ovat oma tapauksensa. Hekin saavat enemmän lapsia kuin suomalaiset. Gisslerin mielestä ryhmä on mielenkiintoinen.
– Emme oikein tiedä, mikä siinä takana. Kouluttautuneet naiset joko eivät hanki ollenkaan lapsia tai hankkivat enemmän kuin kaksi lasta. Näyttää siltä, että ruotsista tulevat ovat niitä, jotka hankkivat keskimääräistä enemmän lapsia.
Onko mitään väliä sillä, syntyvätkö lapset suomalaisille vai ulkomaalaistaustaisille naisille?
– Ei, lapsi on aina lapsi. Puhdasta suomalaista ei edes ole. Jos aletaan katsoa geenejä, olemme aikamoinen sekoitus, Mika Gissler vastaa.
