Tutkimuksen mukaan ihmiset tyypillisesti äänestävät, koska kokevat äänestämisen kansalaisvelvollisuutena tai -oikeutena tai koska he haluavat vaikuttaa asioihin ja uskovat äänestämisellä olevan merkitystä. Jos usko näihin äänestämisen hyötyihin horjuu, äänestäminen jää helposti väliin.
Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi äänestämiseen liittyviä haittaavia tekijöitä. Yli 70 prosenttia niistä, jotka aikovat jättää äänestämättä kokee, että ehdokkaan ja puolueen valinta vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Myös äänestysreissun kokee aikaa vieväksi, kalliiksi ja hankalaksi yli 50 prosenttia vastanneista.
54 prosenttia vastanneista pelkää lisäksi katuvansa valintaansa, jos äänestäisi. Tutkimuksen tehneen Miration toimitusjohtajan Hanna Willman-Iivarisen mukaan äänestyspäätösten katumisen riski onkin melko suuri.
– Vaikka etukäteen perehtyisikin ehdokkaisiin, he voivat valinnan jälkeen muuttaa mieltään, käyttäytyä nolosti tai liittoutua vääränlaisten ihmisten kanssa. Monet ihmiset haluaisivat myös olla voittajan puolella ja heitä harmittaa, jos ovat äänestäneet hävinneitä.
Äänestämiseen vaikuttavat riskitekijät ja äänestyspäätöksen tekemisen hankaluus korostuvat silloin, jos ihminen ei oikein tiedä, mitä parlamenttiedustajat tekevät tai jos EU-politiikka ei yhtään kiinnosta. Erot niiden välillä, jotka aikovat äänestää ja jotka eivät aio, ovat tutkimuksen mukaan suuret. Mitä enemmän ihmiset tietävät EU:sta, parlamentista ja ovat kiinnostuneet politiikasta, sitä todennäköisemmin he äänestävät.
47 prosenttia vastanneista jättää äänestämättä periaatteen vuoksi, ja muutaman prosentti enemmän sen takia, ettei halua tukea ketään ehdokasta. Äänestämättä jättäminen on kannanotto asioiden nykytilaan tai hoitoon 58 prosentin mielestä.
– Osittain kyseessä on tapa: äänestäminen tai äänestämättä jättäminen tulee osaksi ihmisen identiteettiä ja minäkuvaa. Jos ihminen on äänestänyt viime eurovaaleissa, äänestää hän todennäköisesti nytkin ja aikoo myös äänestää ensi kevään eduskuntavaaleissa, sanoo Willman-Iivarinen.
Miration Äänestämättömyys -tutkimukseen vastasi nettikyselyssä 593 ihmistä toukokuun alussa.
