“Kun [Naton pääsihteeri Jens] Stoltenberg taistelee kuviteltua ‘Venäjän uhkaa’ vastaan sijoittamalla joukkoja Latviaan, nämä räjäyttävät ihmisiä ilmaan hänen nenänsä edessä Brysselissä.”
Näin kirjoitti Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Aleksei Puškov Twitter-tilillään heti, kun ensimmäiset uutiset Belgian tiistaisista terrori-iskuista olivat levinneet maailmalle.
Puškovin kommentti ehti herättää laajaa suuttumusta, koska hän sivuutti siinä täysin sen hädän ja kärsimyksen, jota teot olivat aiheuttaneet.
Myöhemmin samana päivänä Puškov pyrki paikkaamaan tilannetta esittämällä surunvalittelunsa uhrien omaisille.
Hän ei kuitenkaan malttanut olla jatkamatta, että “Euroopan on korkea aika käsittää, missä todellinen uhka on, ja yhdistää voimansa Venäjän kanssa”.
Kova kieli on arkipäivää
Suomalainen asiantuntija ei ole venäläispoliitikon sanoista yllättynyt.
– Puškov on puhdasverinen propagandisti, jonka kovat puheet heijastanevat hänen länsivastaista maailmankuvaansa,” Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi sanoo.
Aleksei Puškov edustaa presidentti Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -valtapuoluetta. Hänen asemansa duumassa on vaikutusvaltainen ja näkyvä.
– Tällainen retoriikka on muuttunut aivan arkipäiväiseksi Venäjän duuman johtavien poliitikkojen keskuudessa”, Pynnöniemi sanoo.
– Se, mitä venäläiset tiedotusvälineet ja sosiaalisen median trollit viestivät, ei siis missään tapauksessa ole niiden omaa keksintöä, vaan heijastelee poliittisten vaikuttajien todellista ajattelua.”
Duuman viettäessä keskiviikkona hiljaista hetkeä Brysselin iskujen uhrien muistoksi puhemies Sergei Naryškin väitti Venäjän toimivan humanitaaristen ja moraalisten arvojen puolesta samalla, kun läntiset johtajat tyytyvät pelkästään puhumaan niistä.
Pynnöniemen mukaan Venäjän nykyjohto toistaa mielellään näkemystä, jonka mukaan nimenomaan Venäjä edustaa sivistynyttä tapaa ratkaista vaikeita kansainvälisiä kysymyksiä, kun taas länsimaat ajavat toimillaan maailmaa kaaokseen.
– Terrorismin vastaisessa taistelussa Venäjä ajattelee olevansa edelläkävijä, jonka omat toimet ovat olleet tehokkaita ja lainsäädäntö ajan tasalla – toisin kuin EU-maissa.”
Sitä, että Venäjällä terroristeiksi oli pitkään tapana kutsua lähinnä Tšetšenian vapaustaistelijoita, ei poliittisissa puheenvuoroissa enää ole muistettu.
Syyriassa Venäjä näyttää viime kuukausina pommittaneen presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastustavia oppositioryhmiä leimaten ne kaikki terroristisiksi.
Suomi – ”USA:n painostama”
Venäjän liittoneuvoston puhemies Valentina Matvijenko toimi aiemmin Pietarin kuvernöörinä. Suomessa häntä pidettiin aiemmin edistysmielisenä, mutta Ukrainalle kuuluvan Krimin miehityksen jälkeen suhtautuminen on muuttunut.
– Matvijenkolla oli muodollisesti keskeinen rooli Krimin laittomassa liittämisessä Venäjään. Hän on myös esittänyt Krimin haltuunoton ainoana oikeana ratkaisuna ja väittänyt, että Saksan yhdistyminen ja Jugoslavian hajoaminen olisivat horjuttaneet Euroopan vakautta niin paljon, että siihen verrattuna keskustelu Krimistä olisi epäolennaista.
Duuman johtohenkilöiden puheissa Suomi, kuten muutkin EU:n jäsenvaltiot, näyttäytyy Pynnöniemen mukaan omaa etuaan vastaan toimivina Yhdysvaltojen hännystelijöinä.
”Suomen selitetään olevan mukana Venäjään kohdistuvassa pakoterintamassa USA:n painostuksen vuoksi ja siitä huolimatta, että pakotteiden sanotaan vahingoittavan vakavasti Suomen taloutta. Samankaltaisia väitteitä on esitetty muun muassa Ranskasta”, Pynnöniemi sanoo.
Konstantin Kosatsev, Puškovin edeltäjä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, on nykyisin Parlamenttienvälisen liiton (IPU) varapuheenjohtaja. Hän lobbaa aktiivisesti järjestönsä yleiskokousta Pietariin.
– Parlamenttien välinen vuoropuhelu on myönteistä sinänsä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, millaiset voimat Venäjän liittokokouksessa tätä nykyä vaikuttavat.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA
