Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet jakaantuvat karkeasti kahtia Suomen ja Ruotsin välisen, valtio-oikeudellisiin sopimuksiin perustuvan puolustusliiton tarpeellisuudesta.
Verkkouutiset kysyi puolustusvaliokunnan 17 jäseneltä sähköpostitse Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syvenemisestä. Kaksitoista jäsentä vastasi.
Puolet vastanneista ei halua sulkea mahdollisuutta pois tai suhtautuu puolustusliiton solmimiseen positiivisesti.
Toinen puoli ei näe puolustusliittoa tarpeellisena tai realistisena, ja osa suhtautuu siihen negatiivisesti.
Hallituksen odotetaan antavan eduskunnalle puolustuspoliittisen selonteon ehkä jo helmikuussa. Muun muassa ilmavoimien hävittäjien, merivoimien alusten sekä Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön odotetaan olevan huomion keskipisteenä.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ilmoitti tammikuun alussa Ruotsin Sälenin turvallisuuskonferenssissa haluavansa arvioida puolustusyhteistyön syventämistä Suomen kanssa edelleen. Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa ei kuitenkaan ole ministerin mukaan tulossa.
Pitäisikö Suomen ja Ruotsin mielestäsi solmia puolustusliitto, joka perustuisi valtio-oikeudellisiin sopimuksiin?
– Edes näin radikaalia ajatusta ei pidä tyrmätä, vaikkei se juuri nyt toteutettavissa olekaan. Palvelisi win-win-periaatteella molempia ja koko Itämeren alueen poliittista vakautta. Miksi harjoittelemme yhdessä, ellei tarkoitus ole käyttää opittua silloin kun sitä oikeasti tarvittaisiin ja olisihan sillä pelotevaikutus myös ennaltaehkäisevästi, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
Jaana Pelkosen (kok.) mukaan puolustusliitto olisi merkittävä askel puolustusyhteistyöstä yhteiseen kovan turvallisuuden tuottamiseen.
– Se ei kuitenkaan korvaisi Nato-jäsenyyttä. Puolustusliitto vaatisi valtioiden välisen sopimuksen ja yhteisen komentojärjestelmän sekä mittavia yhteisharjoituksia, jolla varmistettaisiin joukkojen toimintakyky tositilanteessa.
Mikko Savola (kesk.) pitää asiaa mahdollisena pidemmällä aikavälillä.
– Maamme ovat hyvin samankaltaisia, emme kuulu sotilasliittoon ja puolustuksemme eri vahvuudet tukevat toisiaan. Itämeren alueen ympäristö ja saaristo on yhteisissä intresseissä.
Antti Kaikkosen (kesk.) mielestä tiivis puolustusliitto ei ole ainakaan vielä ajankohtainen, mutta sitäkään vaihtoehtoa ei kannata kokonaan sulkea pois.
– Suomella ja Ruotsilla on jo maantieteen puolesta hyvin samanlainen turvallisuusympäristö, ja Itämeren turvallisuustilanne vaikuttaa oleellisesti molempiin. Sitä kautta myös turvallisuustarpeemme ja -haasteemme kohtaavat monilta osin.
Kaikkosen mukaan aiemman yhteistyön sekä yhteisten tarpeiden takia alati tiivistyvä turvallisuuspoliittinen yhteistyö on aiheellista ja käytännöllisesti katsottuna järkevää.
– Samankaltaisten, sotilaallisesti liittoutumattomien maiden puolustusyhteistyö vahvistaa varmasti Itämeren vakautta. Seuraavia askelia ja yhteisiä päämääriä on syytä pohtia. Kannatan yhteistyön syventämistä.
Krista Mikkonen (vihr.) sanoo kannattavansa Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämistä aina turvatakuut sisältävään puolustusyhteistyösopimukseen saakka.
– Yhteistyön syventämisessä pitää edetä askeleittain käytännön kautta, kuten nyt tehdäänkin, ei puolustusliittojulistukset edellä.
Mikkosen mukaan Suomi ja Ruotsi ovat samankaltaisia yhteiskuntia, joilla on yhtenäinen arvopohja. Siksi liittoutuminen Ruotsin kanssa on luontevaa.
– Suomen ja Ruotsin syvempi yhteistyö lisää koko Itämeren vakautta. Maiden puolustuksen painopisteet ovat muodostuneet erilaisiksi, ja toimivalla yhteistyöllä puolustusratkaisut tukevat toisiaan. Esimerkiksi Suomen vahvat maavoimat ja Ruotsin ilma- ja merivoimat täydentäisivät toisiaan hyvin.
Thomas Blomqvist (r.) ei poissulje puolustusliittoa. Hän haluaa syventää pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja jatkaa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien integraatiota.
– Mielestäni Suomen ja Ruotsin entistä tiiviimpi puolustusyhteistyö ja puolustustemme pitkälle menevä yhteensovittamispotentiaali hyödyttävät molempia valtioita. En poissulje puolustusliittoa.
”Puolustusliitto ei ajankohtainen”
Valiokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) ei pidä puolustusliittoa ajankohtaisena eikä realistisena.
Timo Heinosen (kok.) mielestä Suomen ja Ruotsin ei pitäisi solmia puolustusliittoa.
– Jos päätämme luopua liittoutumattomuudesta, niin se kannattaa tehdä sellaisen toimijan kanssa, mikä oikeasti tuo turvan ja vahvistaa puolustustamme.
Markus Mustajärvi (vas.) ei näe puolustusliitolle mitään tarvetta.
– Puolustusliitto ja/tai sotilasliitto on yhtälailla sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luopumista, liittoutuupa minkä valtion kanssa tahansa. Suomella ja Ruotsilla ei ole mitään yksioikoista kohtalonyhteyttä, vaan Suomen pitää tehdä kaikki ratkaisunsa terveeltä kansalliselta pohjalta.
Lea Mäkipään (ps.) mielestä puolustusliitto ei ole realistinen vaihtoehto ainakaan nykyisen tietämyksen mukaan.
– Mutta se ei poissulje tiivistyvää yhteistyötä maidemme välillä
Sirpa Paatero (sd.) ei kannata puolustusliittoa, mutta sanoo kyllä syventyvälle yhteistyölle.
Markku Pakkasen (kesk.) mukaan Suomen ei pidä tässä vaiheessa tehdä puolustusliittoa Ruotsin kanssa.
– Suomen pitää jatkaa nykyistä linjaansa liittoutumattomana maana.
