Vladimir Putin. LEHTIKUVA / AFP Mikhail Klimentyev

”Vladimir Putinin YK-puhe paljasti Venäjän epävarmuuden”

Mahtipontinen retoriikka viestii professorin mukaan Kremlin todellisista kipupisteistä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin esiintyi äskettäisessä YK-puheessaan kuin Venäjä olisi maailman johtava valtio miltei kaikilla mahdollisilla osa-alueilla. Professori Mark Galeottin mielestä puheen tarkempi analyysi kertoo kuitenkin jotain aivan muuta.

– Puhe YK:n yleiskokouksessa on vähän niin kuin valtiojohtajien kykykilpailu – mahdollisuus ottaa kantaa, näytellä roolia, vaikuttaa keskustelun sävyyn. Toiset panostavat valtiomiesmäisyyteen, kun taas toiset pyrkivät ilotulitukseen. Vladimir Putin oli kuin mies, joka koettaa vararikon partaalla vakuuttaa velkojilleen, että kaikki on hyvin, maailman nimekkäimpiin Venäjä-asiantuntijoihin lukeutuva Galeotti sanoo venäläislehti The Moscow Timesissa.

YK:n yleiskokouksen osallistujille Kremlistä etäyhteyden välityksellä puhunut Putin halusi Galeottin mukaan pönkittää mielikuvaa Venäjästä kansainvälisen yhteisön vahvana ja vakaana ”aikuisena” ja samalla peitellä merkkejä maansa todellisesta alennustilasta.

Kun YK:n perustamisesta ja toisen maailmansodan päättymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta, oli Galeottin mielestä sinänsä asianmukaista, että Putin oli päättänyt käsitellä niitä puheessaan.

– Epävarmuudesta viestinee kuitenkin se, että hänen oli palattava länttä vastaan jo vuosien ajan käymäänsä historiasotaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen moraalisuudesta ja Josif Stalinin osallisuudesta sotaan johtaneeseen kehitykseen, Galeotti toteaa.

Hän viittaa esimerkiksi Putinin väitteeseen, jonka mukaan jotkut muut kuin Venäjä ovat unohtaneet historian opetukset ja pyrkivät nyt poliittisin perustein ja ”äärimmäisen vastuuttomasti” vääristelemään sodan syitä ja lopputulosta, liittoutuneiden yhteisiä sopimuksia sekä Nürnbergin sotasyyllisyystuomioistuimen ratkaisuja.

– Tämä ei ole vain alhaista ja natsismia vastaan taistelleiden muistoa loukkaavaa. Kyse on myös suorasta ja tuhoisasta iskusta koko sodanjälkeisen maailmanjärjestyksen perusteita kohtaan, Putin ilmoitti.

Sitä, millä tavoin muut kuin Venäjä ovat toisen maailmasodan historiaa vääristelleet, Putin ei tällä kertaa vaivautunut tarkemmin erittelemään.

Taantuvan valtion retoriikkaa

Putinin puheessa on huomionarvoista ja useiden arvioiden mukaan myös yllättävää se, että hän asettautuu siinä kansainvälisten yhteistyörakenteiden ja sopimusjärjestelmän tukijaksi.

– Hän on toki mielellään valmis sivuuttamaan ne silloin, kun on niemimaa vallattavana tai vastustaja myrkytettävänä. Entisen supervallan jäänteelle, jolla on suurisuuntaiset tavoitteet, ne kuitenkin tarjoavat edelleen statusta ja vipuvoimaa, sanoo Galeotti.

Hän toteaa Putinin muun muassa selvästi ilmaisseen, että Venäjä ei ole valmis edistämään YK:n turvallisuusneuvoston uudistamista. Muita maita tulisi Putinin mukaan kuulla aiempaa enemmän, kunhan neuvoston pysyvien jäsenmaiden – USA:n, Britannian, Ranskan, Venäjän ja Kiinan – ei tarvitse luopua veto-oikeudestaan.

Galeottin mukaan Putin onnistui lyhyessä puheessaan takertumaan Venäjän suojattuun asemaan yhtenä turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenestä, teeskentelemään, ettei häntä itseään pidettäisi eri puolilla maailmaa pikemminkin ongelmana kuin kumppanina, ja varmistelemaan, ettei Venäjä jäisi puristuksiin lännen ja Kiinan väliin.

– Kukapa tietää, kuinka tietoinen Putin oli siitä, että kun hän YK-puheessaan esitti Venäjän maailman johtajana kaikessa mahdollisessa rokotekehityksestä aina kyberasevalvontaan saakka, hän oikeastaan kertasi taantuvan valtion puolustuspuhetta, Galeotti toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt