Viron puolustusvoimien sotilastiedustelupataljoonan komentaja, eversti Kaupo Rosinin mukaan väitteet siitä, että Venäjän sotilasbudjettia pienennetään, eivät pidä paikkaansa. Asia ilmenee Viron puolustusvoimien tuoreesta vuosiraportista.
Viron yleisradion mukaan Rosin toteaa raportissa, että toisin kuin viime aikoina on uutisoitu, ovat Venäjän asevoimille suuntamat varat todellisuudessa kasvussa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti maaliskuussa heti vaalivoittonsa jälkeen Venäjän leikkaavan puolustusbudjettia sekä tänä vuonna että ensi vuonna.
– Emme salli minkäänlaista varustelukilpaa, presidentti vannotti.
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n mukaan Venäjän puolustusmenot pienenivät viime vuonna ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen. Arvion mukaan budjetti pieneni liki viidenneksellä. Menojen arvioitiin pysyvän samalla tasolla tai pienenevän jopa lisää tulevina vuosina.
Eversti Kaupo Rosin toteaa raportissa, että Venäjän puolustusmenot pienenivät SIPRI:n laskujen mukaisesti viime vuonna vuosien 2015-2016 ennätystasosta. Hänen mukaansa nimellisten menojen pieneneminen ei kuitenkaan tarkoita, että todelliset puolustusmenot olisivat laskussa.
Virolaisarvion mukaan Venäjä käyttää todellisuudessa puolustukseen enemmän rahaa kuin julkisesti kerrotaan. Osa varoista on Rosinin mukaan piilotettu Venäjän valtion budjettiin.
– Kyse on ensinnäkin julkisten ja nimellisten sotilasmenojen pienentämisestä. Salaisten sotilasmenojen osuus valtion budjetissa on kasvanut joka vuosi ja tämä näyttää jatkuvan.
Raportissa siteerataan sotilasalaan erikoistuneen Jane’sin analyysejä. Niiden mukaan Venäjän puolustukseen ja lainvalvontaviranomaisille suuntamat varat tulevat itse asiassa jopa hieman kasvamaan tänä vuonna. Kun epäviralliset menot huomioidaan, on Venäjän todellinen sotilasbudjetti Kaupo Rosinin mukaan noin 67,2 miljardia euroa. Luku on yli 20 miljardia suurempi kuin Venäjän viralliset sotilasmenot.
Virolaisarviossa muistutetaan myös, että Venäjän hallituksella on vielä lisäksi nykyisin oikeus tarvittaessa ohjata maksimissaan 10 prosenttia koko federaation budjetista puolustus- ja turvallisuusmenoihin. Näin voidaan tehdä hallituksen suoralla päätöksellä ja ilman parlamentin hyväksyntää.
Kaikki tämä tarkoittaa Kaupo Rosinin mukaan sitä, että Venäjän armeija kasvaa.
