Vihreiden puheenjohtajan sijaitsena toimiva Iiris Suomela ja kansanedustaja Satu Hassi pitävät Suomen kantaa kestävän rahoituksen taksonomiaan vastuuttomana ilmaston ja luonnon kannalta.
Suuri valiokunta äänesti perjantaina EU:n taksonomia-asetusta tarkentavasta, ilmastoa koskevasta delegoidusta säädöksestä. Valiokunta päätyi äänin 21–4 valtioneuvoston kannan mukaisesti vastustamaan säädöksen hyväksymistä. Vihreät jätti eriävän mielipiteen suuren valiokunnan lausuntoon yhdessä vasemmistoliiton kanssa.
Suomelan ja Hassin mukaan valiokunnan kanta saa Suomen näyttämään ”vastuuttomalta ja lapselliselta toimijalta” muiden EU-maiden silmissä.
– On selvää, että kaikkia ilmastotoimia ei voida rahoittaa veronmaksajien pussista. Tarvitaan myös yksityisen rahoituksen suuntaamista ilmastonmuutoksen hillintää auttaviin toimiin. Nyt markkinoilla on monenkirjava joukko ”vihreitä” rahastoja, joiden kriteerit ovat osittain viherpesua, suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi toteaa tiedotteessa.
Delegoitu säädös luo vapaaehtoisesti noudatettavat kriteerit rahoitusvirtojen ohjaamiseksi ilmaston kannalta kestävällä tavalla. Itse asetus on tullut voimaan heinäkuussa 2020.
Iiris Suomelan mukaan taksonomiasta on levitetty paljon perätöntä tietoa.
– Linjaukset esitetään pakottavina, vaikka tosiasiassa kyse on luotettavan, tutkimukseen perustuvan tiedon jakamisesta sijoittajille. Kun sijoittajat tietävät eri sijoituskohteiden päästöt ja muut ympäristövaikutukset, heidän on helpompi tehdä vastuullisia valintoja. Näin vauhditetaan ilmastokriisin torjuntaa, mikä on todellakin tarpeen. Kiire on nimittäin kova, Suomela sanoo.
Säädöksen kaatuminen on epätodennäköistä
Iiris Suomela ja Satu Hassi arvioivat, että säädöksen kumoaminen vaikuttaisi kielteisesti Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden sekä Pariisin sopimuksen toteuttamiseen.
– Vastaan äänestäminen heikentää Suomen, erityisesti Suomen metsäalan ympäristömainetta. Se luo myös kuvan, ettei Suomi oikeasti tue ajatusta kriteereistä, joilla varmistetaan, että EU-maat voivat rakentaa ilmaston, ympäristön ja luonnon kannalta kestävää tulevaisuutta myös yksityisen sektorin investointien kautta, Satu Hassi toteaa.
Säädöksen kaatumista on pidetty epätodennäköisenä, sillä se vaatisi neuvostossa vahvistetun määräenemmistön. Tällöin vähintään 72 prosenttia neuvoston jäsenistä olisi äänestettävä säädöstä vastaan, minkä lisäksi vastustavien maiden väkiluvun olisi oltava vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.
– Kun Suomi asettuu vastustamaan asetusta, joka etenee joka tapauksessa, vesitetään turhaan maineemme ilmastonmuutokseen kunnianhimoisesti suhtautuvana maana. Tämä näyttäytyy muille EU-maille lapsellisena toimintana tilanteessa, jossa aikuiset korjaavat ilmastonmuutosta ja Suomi jättäytyy sivuun kiukuttelemaan, Iiris Suomela sanoo.
Suuri valiokunta on päättänyt eduskunnan kannan taksonomia-asetusta täydentävään ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen:
"Suuri valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan, ja katsoo että Suomen tulee äänestää delegoitua säädöstä vastaan." 1/2
— SuomenEduskunta (@SuomenEduskunta) November 26, 2021
