Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi eduskunnan kyselytunnilla hallituksen esittelemästä exit-suunnitelmasta.
– Siinä paperissa oli paljon hyvää, mutta siellä oli myös yksi erittäin huolestuttava yksityiskohta. Ja se oli se, että hallituksen paperin mukaan aikuisväestöstä noin 50 prosenttia olisi rokotettu kesäkuun loppuun mennessä, Petteri Orpo sanoi.
– Kun me tiedämme, että EU on asettanut tavoitteeksi, että 70 prosenttia aikuisväestöstä on rokotettu kesäkuun loppuun mennessä, niin mistä tämä ero johtuu?
Orpon mukaan ”tämä on valtavan kokoinen uutinen”.
– Se jos joku voi haitata tätä terveellistä, turvallista avaamista. Onko tämä tietoinen päätös? Mitä hallitus tälle aikoo tehdä, hän kysyi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi, että ”voin kyllä vakuuttaa, että niin nopeasti kuin rokotteita saadaan maahan, koko väestö rokotetaan”.
– Monissa maissa on asetettu erittäin kunnianhimoisia tavoitteita siitä, kuinka nopeasti pyritään rokottamaan, halutaan rokottaa väestö, ja tällekin varmasti on perusteet. Halutaan ikään kuin luoda positiivinen viesti siitä, että mahdollisimman nopeasti rokotetaan, Sanna Marin sanoi.
– Mutta samanaikaisesti me olemme nähneet, että nämä maat, jotka ovat asettaneet tällaisia kunnianhimoisia, ehkä ylioptimistisia tavoitteita, ovat näistä tavoitteista joutuneet luopumaan ja tulleet sen tosiasian eteen, että yhtään sen nopeammin ei voida rokottaa kuin mitä rokotteita maahan tulee.
Hänen mukaansa ”kunnat ovat osoittaneet, että he pystyvät rokottamaan sen määrän, mikä maahan tulee, ja on luotettava siihen, että kunnat voivat tämän rokottamisen kokonaisuuden yhdessä työterveyden ja yksityisen kanssa viedä hyvin loppuun asti”.
– Niin, että voimme tätäkin kautta viettää vapaampaa kesää. Rokotukset ovat meidän tiemme ulos tästä kriisistä. Uskon, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että niin nopeasti kuin mahdollista haluamme väestön rokottaa.
Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimon mukaan liikkumisrajoitusten esityksen perusteluissa luki, että kaikki on rokotettu heinäkuun 21. päivään mennessä.
– Ja nyt puhutaan 50 prosentista. Siinä on vissi ero, ja tähän kyllä haluttaisiin vastaus, Sinuhe Wallinheimo sanoi.
Wallinheimo kysyi, millä ehdoilla esimerkiksi juhannusfestarit saa järjestää ja millä ehdoin sinne saa osallistua.
Sanna Marin vastasi, että ”olen kuvannut sitä, että mikäli me nyt pidämme tautitilanteen hallinnassa, rokotukset edistyvät kuten me katsomme, että niiden pitäisi edistyä, mikä tällä hetkellä näyttää mahdolliselta, yhdessä kausivaihtelun kanssa kyllä kesä voi olla paljon parempi”.
– Mutta se on tietenkin riippuvainen siitä, kuinka me nyt käyttäydymme. Jos me suhtaudumme tähän tilanteeseen vakavasti, jos me pidämme huolta terveysturvallisuudesta nyt, pidämme tautitilanteen hallinnassa, niin kesä voi olla parempi, Sanna Marin sanoi.
”Ei voi ottaa annettuna”
Petteri Orpo totesi myöhemmin kyselytunnilla, että ”siellä missä tahto, siellä tie”.
– Kysyn vuorostani, kun emme ole saaneet vastausta tähän rokotekysymykseen. Teidän valmistelemassanne liikkumisrajoitus-lakiesityksessä sanottiin, että jokainen yli 16-vuotias on rokotettu Suomessa heinäkuuhun 2021 mennessä, Petteri Orpo sanoi.
– Nyt siinä paperissa mikä tänään nähtiin oli 50 prosenttia. Ja jos ihmiset jotain tällä hetkellä odottavat, niin rokotetta.
– Ei ole ilmoitusasia, että se onkin nyt 50 (prosenttia)! Eikä sitä voi ottaa annettuna, että kesäkuun loppuun mennessä on vain 50. Se on tavoite. Ja kysyn nyt vielä: mihin tämä perustuu ja mitä te aiotte tälle asialle tehdä, Orpo totesi.
Pääministeri Sanna Marin siirsi vastauksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.).Kiuru vastasi kuitenkin vain rokotetodistusta koskeneeseen kysymysosaan.
Aiemmin Kiuru oli vastannut kysymykseen rokotusluvun vaihtelemisesta. Hänen mukaansa luku ”ei ole hatusta vedettyä”, mutta siihen liittyy epävarmuutta.
– Nämä rokotevalmistajat saattavat ilmoittaa vain viikon varoitusajalla, kuinka paljon rokotteita tosiasiallisesti tulee, mutta voi olla, että tuo jakso on jopa muutama viikko. Meillä on kuitenkin sopimukset tehty tästä isosta kuvasta, ja me tiedämme, kuinka monta rokotetta me tulemme saamaan tällä kvartaali kakkosella, Krista Kiuru sanoi.
– Mutta siinä, toteutuvatko ne erät jokaviikkoisesti niin kuin on sovittu, vai jääkö sieltä rokote-eriä pois, on liukumaa. Mutta tämä perustuu siihen arvioon, jota viranomaiset ovat saaneet näiltä toimijoilta osana EU:n yhteishankintamenettelyä.
Kiuru vetosi siihen, että rokotteiden yhteishankinnasta päätettäessä EU:ssa sovittiin, että ”tarkkoja yksityiskohtaisia numeroita ei voida käydä julkisuudessa läpi”.
