Diktaattori Aljaksandr Lukašenka ilmoitti joulukuussa yllättäen, että Venäjä voi sijoittaa ydinaseitaan Valko-Venäjän maaperälle. Vähemmälle huomiolle on amerikkalaisasiantuntija William Alberquen mukaan jäänyt, että asiasta aiotaan säätää myös Valko-Venäjän perustuslaissa.
Perustuslain näkyvimmät muutokset liittyvät hänen mukaansa Lukašenkan aseman sementointiin ja parlamentin vallan rajoittamiseen.
– Monilta on kuitenkin jäänyt huomaamatta, että uusi perustuslaki antaisi Valko-Venäjälle mahdollisuuden ottaa vastaan ydinaseita omalle maaperälleen ensi kertaa sitten vuoden 1996, International Institute for Strategic Studies -tutkimuslaitoksessa työskentelevä Alberque kirjoittaa artikkelissaan.
– Valko-Venäjä ei tiedottanut virallisesti ydinasestatuksensa muuttumisesta, kun perustuslain muutokset julkaistiin presidentin verkkosivuilla. Asiaa oli vaikea havaita, koska kyse oli poistetusta tekstistä, ja vain lisäykset oli korostettu, hän toteaa.
Muutos on hänen mukaan merkittävä, koska Valko-Venäjä olisi näin irtautumassa vuonna 1994 tekemästään ydinaseettomuuden sitoumuksesta.
– Muutokset eliminoivat myös maan puolueettomuuden, joka oli ollut osa sen strategista linjaa kylmän sodan päättymisestä lähtien. Yhdessä näillä muutoksilla on valtavat heijastusvaikutukset Euroopan turvallisuuteen Ukrainan ympärillä vallitsevassa kriisissä.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Alberque on työskennellyt muun muassa Yhdysvaltain puolustushallinnossa ja Natossa.
Vastapalvelus Vladimir Putinille
Puolueettomuudesta ja ydinaseettomuudesta luopumista koskevat muutokset Valko-Venäjän perustuslakiin ovat Alberquen mukaan todennäköisesti Lukašenkan vastapalvelus Vladimir Putinille tuesta, jota tämä on hänelle osoittanut.
Valko-Venäjä ja Venäjä ovat hänen mukaansa sopineet myös uudesta yhteisestä sotilasdoktriinista, jonka sisältöä ei toistaiseksi ole julkistettu.
NLukašenka on ilmoittanut, että suurin osa Valko-Venäjän entisistä ydinaselaitoksista, joihin oli neuvostoaikana sijoitettu SS-25-ohjuksia, on edelleen paikoillaan ja valmiina vastaanottamaan venäläisiä ydinaseita.
– Lukašenkan takinkääntö huipentui hänen ja Putinin 29. joulukuuta järjestetyssä tapaamisessa, jossa hän ylisti Venäjää ja sen johtajaa Valko-Venäjän auttamisesta, Alberque sanoo.
– Hän kannusti Putinia perustamaan yhteisiä sotilaskoulutuskeskuksia ja järjestämään lisää sotaharjoituksia Valko-Venäjällä. Putin lupautui toteuttamaan yhteisen harjoituksen ”maaliskuussa tai helmikuussa” 2022. Harjoituksen valmistelut ovat nyt käynnissä enteillen toista rintamaa Kiovaa uhkaavassa hyökkäyksessä Ukrainaan, hän toteaa.
– Kun Valko-Venäjän puolueettomuus ja lupaus ydinaseettomuudesta ovat mennyttä, euroatlanttinen turvallisuus on siirtymässä uuteen ja vaaralliseen vaiheeseen, Alberque varoittaa.
