Kokoomuksen puoluehallituksen ehdotus varainsiirtoveron poistamisesta on herättänyt keskustelua. SDP:n Timo Harakka penää kokoomukselta twitterissä vastausta siihen, miten veron poiston valtion kassaan jättämä noin 780 miljoonan euron lovi paikattaisiin. Harakka kyseenalaisti perusteluja veron poistolle ja muun muassa kutsui VATT:n tutkimuksessa havaittuja varainsiirtoveron poiston positiivisia vaikutuksia ”toivotaan-toivotaan”-vaikutuksiksi.
Harakan tviitti on kirvoittanut runsaasti kommentteja ekonomisteilta.
– Miksi kutsut varainsiirtoveron käyttäytymisvaikutuksia ”toivotaan-toivotaan”-vaikutuksiksi, vaikka näistä käyttäytymisvaikuksista (toisin kuin monissa muissa tapauksissa) on tuoretta tutkimustietoa? (Siitä olen samaa mieltä, että reformin rahoittamissuunnitelmaa olisi hyvä avata, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkänen vastaa Harakalle.
Kärkkäisen mukaan vaikutus todettiin tutkimuksessa merkittäväksi.
– Siksi en kutsuisi tuohon tutkimukseen viittaamista ”toivotaan-toivotaan”-vaikutuksiksi. Se on sitten toinen (ja suurelta osin talouspoliittinen) keskustelu, onko tuo paras tapa käyttää 780 milj. €, hän toteaa.
Timo Harakka vastaa Kärkkäiselle, ettei varainsiirtoveron korotuksen vaikutus muuttoihin ollut merkittävä. Hänen mielestään ”780 miljoonaa on rajusti ylimitoitettu ja summittainen investointi”.
VATT:n johtava tutkija Tuukka Saarimaa kommentoi keskusteluun, ettei kyse ole ”toivotaan-toivotaan”-vaikutuksista. Hänen mukaansa työmarkkinatulemat korostuvat keskustelussa liikaa.
– Varainsiirtovero on poikkeuksellisen haitallinen ja epäoikeudenmukainen vero, vaikka se ei vaikuttaisi merkittävästi työmarkkinoihin, Saarimaa sanoo.
Hän viittaa esimerkkinä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun mikrotalustieteen professorin Marko Terviön tästä löytyvään Akateemisen talousblogin kirjoitukseen vuodelta 2012.
Siinä Terviö ryöpyttää varainsiirtoveroa ”harvinaisen typeräksi tavaksi kerätä veroja”.
– Tässä tyhmyydessä yhdistyvät sekä taloudellinen tehottomuus että epäoikeudenmukaisuus, professori kirjoittaa.
Hän ehdottaa ratkaisuksi ”muuttoveron tasausta”.
– Jos omistusasujat nyt muuttavat keskimäärin kerran 10 vuodessa, niin peritään muuton jälkeen joka vuosi 1/10 nykyisestä varainsiirtoverosta, riippumatta siitä kuinka kauan muutosta on kulunut, Terviö selvittää.
Hän luonnehtii tasausta eräänlaiseksi ilmaiseksi vakuutukseksi, joka tasaa asumiskuluja erilaisten shokkien väliltä. Valtiolle tämä ei maksaisi hänen mukaansa mitään.
Timo Harakka vastaa Tuukka Saarimaalle, että kokoomus on perustellut ehdotusta pelkästään työperäisen muuton edistämisellä sekä veron ”tsaarinaikaisuudella”.
– Jos/kun auttaa optimoimaan ihmisten asumista eri elämäntilanteissa, sen poistolla mikro- ja makrotaloudellisia hyötyjä, Harakka jatkaa.
Entä kiinteistövero?
Keskustelussa nousee esiin varainsiirtoveron poiston kompensointi kiinteistöveroa korottamalla. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ei lämpeä ajatukselle. Hänen mukaansa kiinteistövero nostetaan joka tapauksessa ”niin korkealle kuin poliittisesti mahdollista”.
– Vähän sama perintöveron kanssa: hyvä vero, mutta sen taso määräytyy prosessissa johon esim varainsiirtovero ei juuri vaikuta. Sen takia kaikkia veroja on mielestäni mielekkäintä verrata niihin aidosti liikkuviin palasiin, eli tulo- ja arvonlisäveroon, Kaukoranta kommentoi.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus on taas eri mieltä Kaukorannan kanssa.
– Sama perustelu kaikista veroista: ”tulovero on niin korkealla kuin poliittisesti mahdollista” jne. Poliittinen mahdollisuus myös muuttuu ajassa, talousrealiteettien mukana, hän toteaa.
Juhana Brotheruksen mukaan varainsiirtoveron huonoudesta on ”suuri yksimielisyys”.
Kokoomuksen puoluehallitus toteaa aloitevastauksessaan, että ”fiskaalisten vaikutusten kompensoimiseksi on veron poistamisen yhteydessä arvioitava korvaavia verotuskohteita edellä esitetyt seikat huomioiden. Puoluehallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että veron poistamisen on tapahduttava niin, että markkinavaikutukset alan toimijoille olisivat mahdollisimman vähäiset”.
Miksi kutsut varainsiirtoveron käyttäytymisvaikutuksia ”toivotaan-toivotaan”-vaikutuksiksi, vaikka näistä käyttäytymisvaikuksista (toisin kuin monissa muissa tapauksissa) on tuoretta tutkimustietoa? (Siitä olen samaa mieltä, että reformin rahoittamissuunnitelmaa olisi hyvä avata)
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) May 22, 2018
Ne eivät ole "toivotaan-toivotaan" -vaikutuksia. Mutta työmarkkinatulemat korostuvat keskustelussa liikaa. Varainsiirtovero on poikkeuksellisen haitallinen ja epäoikeudenmukainen vero, vaikka se ei vaikuttaisi merkittävästi työmarkkinoihin. Ks. esim. https://t.co/5qysEhWBnd
— Tuukka Saarimaa (@tsaarimaa) May 23, 2018
En ihan osta Ilkan ajatuksen juoksua. Sama perustelu kaikista veroista: "tulovero on niin korkealla kuin poliittisesti mahdollista" jne. Poliittinen mahdollisuus myös muuttuu ajassa, talousrealiteettien mukana. Varainsiirtoveron huonoudesta suuri yksimielisyys. #MirrleesReview
— Juhana Brotherus (@JuhanaBrotherus) May 23, 2018
