Maailmassa on YK:n tilaston mukaan tällä hetkellä noin 26,6 miljoonaa pakolaista, ja pelkästään vuosina 2015–2016 Eurooppaan pyrki 2,5 miljoonaa turvapaikanhakijaa, muistuttaa American Enterprise Institute -ajatushautomon tutkija Elisabeth Braw. Sen sijaan Liettuan ja Puolan rajoille Valko-Venäjä on toistaiseksi kyydinnyt vain joitakin tuhansia ihmisiä.
– Pattitilanne Valko-Venäjän ja Euroopan unionin rajoilla saattaa olla kriisi, johon liittyy siirtolaisia – mutta siirtolaiskriisi se ei ole. Kyse on geopoliittisesta kriisistä, ja on tärkeää, että sellaiseksi alamme sitä myös kutsua, Braw sanoo Politico-lehdessä.
Koska Valko-Venäjältä EU:n alueella pyrkivien määrä on kansainvälisessä mittakaavassa suhteellisen pieni, useissa puheenvuoroissa on jo esitetty, että heidät yksinkertaisesti otettaisiin vastaan. Se ei Braw’n mukaan kuitenkaan käy noin vain päinsä.
– Tässä syy, miksi ei: tilanne Valko-Venäjän ja sen EU:hun ja Natoon kuuluvien naapurien rajoilla ei ole siirtolaiskriisi vaan rajaloukkauskriisi. Rajoilla olevia siirtolaisia hyödyntää vihamielinen hallinto, joka pyrkii vahingoittamaan Natoa ja EU:ta, hän toteaa.
Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka on Braw’n mukaan jo aiemmin uhonnut hukuttavansa EU:n siirtolaisiin ja huumeisiin. Nyt välineeksi ovat valikoituneet siirtolaiset, ja tavoitteena on osoittaa, että Puola, Latvia ja Liettua eivät kykene turvaamaan rajojaan.
– Ajatellaanpa, mitä siitä seuraisi, jos Latvian, Liettuan ja Puolan kansalaiset menettäisivät uskonsa hallitustensa edellytyksiin ylläpitää rajaturvallisuutta. Jos nämä kolme maata viestisivät kansalaisilleen sekä Valko-Venäjälle ja koko muulle maailmalle, että ne eivät ole omien rajojensa herroja, se olisi Valko-Venäjälle avoin kutsu hyökätä näitä rajoja vastaan paitsi siirtolaisin, myös monenlaisin muin keinoin, hän varoittaa.
Sama pätee hänen mukaansa myös Vladimir Putinin johtamaan Venäjään.
