Kansanliikkeen valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö piti Rauhaa rajoille -luentonsa tiistaina Turun yliopistossa samassa salissa, jossa hän 1970-luvulla kertoi hikoilleensa lakiopinnoissaan.
Luennossaan Sauli Niinistö totesi Suomen voittaneen monta vuotta peräkkäin kisan maailman vakaimmasta maasta, tai vähiten hauraasta maasta. Hän totesi sen olevan ”kuulkaa, aika paljon”.
Tekijöistä hän mainitsi esimerkkeinä hyvinvointiyhteiskunnan, luottamuksen instituutioihin ja median vartioinnin – ”joudun vähän väkisin tunnustamaan”.
– Voin kokemuksesta sanoa, monien vuosikymmenien takaa, että poliittisessa kentässä on kyllä aika paljon sitä henkeä, että ei haluta jäädä kiinni. Jos media on valppaana niin kiinni jäädään, ja sen vuoksi ei tehdä mitään sellaista. Luulen että se on myös yksi korruptiovapauden peruslähtökohta. Tiedetään että Suomessa valvotaan ja seurataan tilanteita, jolloin ei tehdä sellaista, joka on sopimatonta, Sauli Niinistö kuvaili.
Hän sanoi ottaneensa esiin nämä kolme tekijää, koska ne ovat tapetilla, kuten puhe eriarvoistumisestakin. Pitkään jatkunut heikko talouskehitys on aiheuttanut työttömyyttä ja myös työelämässä lyhytaikaisten työsuhteiden tulon varsin yleiseen käyttöön. Se luo Niinistön mukaan helposti epävarmuutta.
– Oli hämmästyttävää lukea pari päivää sitten, että koulukirjat jotka on uusittu jälleen kerran, maksavat entistäkin enemmän. Tämä herätti minussa sen kysymyksen, että kun me mielellämme sanomme että Suomi on maa jossa jokaisella on mahdollisuus, kuinka pitkälle tahansa – niin joudutaan kysymään, että onko?
Omakohtaisesti Niinistö sanoi kokeneensa kirja-asiaa, koska hän toimii syrjäytymisvaarassa olevia nuoria auttavan Tukikummit-säätiön hallituksen puheenjohtajana.
– Tällä hetkellä kaikesta tuesta mitä me annamme noin viidennes, vähän ylikin viidennes, menee koulukirjojen hankintaan. Ja se määrä on jatkuvasti kasvamassa. Tämä on minusta kuitenkin aika keskeinen kysymys: onko Suomi mahdollisuuksien maa kaikille, Sauli Niinistö kysyi.
Median positiivinen kontrolli
Presidentti käsitteli vihapuhettakin. Hän laajensi ilmiön ”haluksi väärinymmärtää mieluummin kuin pyrkiä ymmärtämään toista”.
– Tätähän me varmasti kaikki olemme kokeneet. Erityisesti somessa se näkyy. Joka sanaan lähes tartutaan. Halutaan ymmärtää väärin, jotta pääsee iskemään.
Sauli Niinistön mukaan vaarallinen kehityspiirre tässä liittyy siihen, mistä hän jo sanoi puhuneensa median kontrolliarvona.
– Jos totuus alkaa yhä enemmän sekaantua, niin itse asiassa ne jotka eivät oikeasta totuudesta pitäisi, saattavat hyötyä siitä että on olemassa montaa erilaista totuutta. Näin vaarantuu se positiivinen elementti, jonka totesin, että meillä on sananvapauden kautta median kontrollia tuntuvassa määrin, Sauli Niinistö kuvaili.
Niinistö sanoi mielenkiintoiseksi keskustelua siitä, voidaanko Facebook, Google ja Twitter saada jollain tavalla ”niin sanotusti kuriin”. Saksassa on tehty kova lainsäädäntö, jossa vihapuheen levittäjääkin uhkaavat kovat korvaukset.
– Meillä kannattaa ruveta miettimään samaa asiaa, ymmärtäen kuitenkin sen suuri riski: kuka ratkaisee sen, mikä on vihapuhetta tai toisen ihmisarvon loukkausta?
LUE MYÖS:
Sauli Niinistö piirsi suurvaltojen suhdekaavion, näin hän sen selittää
Harvoin on 560 henk. vetävä sali täynnä varttia ennen luennon alkua. #ekeskus #presidentinvaalit -luentosarja on suosittu. pic.twitter.com/oqfZ0wHf6O
— Juho Wilska (@juho_wilska) November 21, 2017
