Kahdeksan eduskuntapuoluetta on päässyt sopuun ilmastopolitiikan tavoitteista, kertoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Perussuomalaiset jättäytyi sovun ulkopuolelle.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mielestä tärkeintä on, että eduskuntapuolueet ovat linjanneet kunnianhimon tasosta eli ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen ilmastopaneeli IPCC:n raporttiin pohjautuen.
– Kansalliset toimenpiteet on jätetty seuraavalle hallitukselle aika pitkältä, mutta siihen on tuotu koko joukko esimerkkejä, mitä ne voisivat olla. Siinä mielessä voisi sanoa, että tässä on riittävästi kunnianhimoa, Essayah kertoi eduskuntapuolueiden tiedotustilaisuudessa neuvottelujen jälkeen.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoi konkreettisesta tavoitteesta, että Suomi lähtee ajamaan EU:n osalta 55 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 1990 verrattuna nykyisen 40 prosentin sijaan 2030 mennessä.
– Erittäin selkeä linjaus ja paras joululahja ainakin itselle, että tämä paperi näin selkeästi saatiin aikaan. Myöskin Suomen osalta sähkön ja lämmön tuotanto lähes päästöttömäksi 2030-luvun aikana, joka on uusi linjaus. Tähtäin on, että 2040-luvun aikana Suomi imee enemmän hiilidioksidia metsiin ja maaperiin kuin päästää. Pääsemme jo hiilineutraalisuuden ohi hiilinegatiiviseksi eli hyödytämme ilmastoa Suomena, Mykkänen sanoi.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti tärkeänä sitä, että tavoitteiden takana on kahdeksan eduskuntapuoluetta eli eduskunnan ehdoton enemmistö.
– Tämä on hyvä linjapaperi tulevaisuuteen, jonka pohjalta päästään siihen, että Suomi on toivottavasti hiilineutraali jo 2035 ja 2035 jälkeen hyvin nopeasti hiilinegatiivinen, Rinne sanoi.
Myös Rinne piti paperia ”hyvänä joululahjana kaikille suomalaisille”. Hän siteerasi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajaa Markku Ollikaista, jonka mukaan Suomen ei täyty tehdä mitään muuta kuin oma osansa, ei enempää eikä vähempää kuin oma osansa.
Ilmastonmuutos on uhka myös turvallisuudelle
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) sanoi, että myös sinisten näkökulmasta on erittäin tärkeää, että paperi ilmastotavoitteista saatiin aikaiseksi.
– Ilmastonmuutos on todellinen uhka, ei pelkästään ympäristölle, vaan myös taloudelle ja turvallisuudelle. On erittäin tärkeää, että tulevina vuosikymmeninä Suomi tekee osansa, että esimerkiksi ilmastopakolaisten määrä ei räjähdä käsiin, Terho sanoi.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto piti yhteistä paperia hyvänä perälautana ensi heinäkuussa alkavaa EU:n puheenjohtajakautta ajatellen.
– Meiltä odotetaan EU:n puheenjohtajana erittäin määrätietoista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja nyt tiedetään ainakin, että Suomen puolueiden selvä enemmistö on sellaisen kannalla, Haavisto totesi.
Antti Rinne huomautti, että ilmastomuutoksen torjunta voi olla Suomelle voitto taloudellisessa mielessä.
– Me voimme rakentaa uutta tulevaisuutta kestävän kehityksen varaan uusien teknologioiden ympärille, Rinne sanoi.
Pekka Haavisto sanoi, että hiilen oikea hinta antaisi Suomen cleantech ja ympäristöystävälliselle teollisuudelle aivan uudet mahdollisuudet kotimaassa ja Euroopassa.
– Nyt huonosti toimiva päästökauppa ja hiilen liian alhainen hinta ovat olleet suuri este teknologiselle kehitykselle. Tämän korjaamiseen tälläkin paperilla tähdätään, Haavisto sanoi.
Viesti perussuomalaisille
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi, että paperissa on nyt linjattu ilmastopolitiikan kunnianhimo nykyistä kovemmalle tasolle.
RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz arveli, että neljä vuotta sitten tällaista paperia ei varmaankaan olisi saatu aikaiseksi eduskuntapuolueiden välillä.
– Viesti perussuomalaisille on, että suurin uhka Euroopan teollisuudelle on se, että me emme ota vakavasti ilmastonmuutosta, jolloin syntyy miljardien ihmisten pakotettu muuttopaine esimerkiksi kuivuvilta, meren alle jääviltä alueilta, Kai Mykkänen sanoi.
Mykkänen huomautti lisäksi, että 20 vuotta sitten maalatut uhkakuvat teollisuuden menetetyistä mahdollisuuksista päästövähennysten vuoksi ovat osoittautuneet ylimitoitetuiksi.
– Kun katsotaan kymmenen vuotta eteenpäin, olen aivan varma, että (tämän paperin) tavoitteet ovat toteutettavissa ilman, että se meidän hyvinvointia hetkauttaa. Pikemminkin siitä tulee kilpailuetu, Mykkänen sanoi.
Eduskuntapuolueiden yhteiset ilmastolinjaukset:
Ilmastopolitiikan kunnianhimo EU:ssa
1. Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050.
2. Hiilineutraaliuden saavuttaminen EU:ssa vuosisadan puoliväliin mennessä edellyttää 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.
3. EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti. Koko maailman kulkiessa kohti vähähiilisyyttä myös kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tukee eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
Päästökaupan kehittäminen EU:ssa
4. EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä kaikissa jäsenmaissa. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä.
5. Markkinoille tulevia päästöoikeuksia on vähennettävä vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähennystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia on mitätöitävä ja päästökauppaa on laajennettava kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. Lisäksi laajennetaan lentoliikenteen päästökaupan kattavuutta.
Kansallisia linjauksia ilmastopolitiikan vahvistamiseksi
6. Tiukennamme Suomen ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta. Saavutamme Suomessa 2040-luvulla tilanteen, jossa kasvihuonekaasupäästömme ovat selvästi negatiiviset, eli poistamme nielujen avulla ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotamme.
7. Valmistelemme kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin nielupolitiikan. Kasvatamme Suomen hiilinieluja pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa.
8. Suomessa sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.
9. Kestävän kehityksen budjetointia tehostamme ottamalla ilmastokestävyysarvioinnin osaksi valtiontalouden suunnittelua.
10. Edistämme vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä.
11. T&K&I -rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan on lisättävä niin EU:ssa kuin Suomessa. Tehostamme ilmastoratkaisujemme vientiä.
12. Lisäämme ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen.
13. Edistämme kiertotaloutta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa mm. kehittämällä tuotteiden elinkaaren aikaista ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää.
