Uusi kansainvälisen kärjistymisen kierre nopeuttaisi ja lujittaisi nopeasti niitä sortosuuntauksia, jotka ovat olleet vallalla Venäjän julkisessa elämässä viime vuosina. Kaikki tyytymättömyys murskataan kaksinkertaisella voimalla, myös silloin, kun se nousee esiin järjestelmän sisäisessä oppositiossa.
Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien mahdollisella eskaloitumisella olisi tutkija Tatjana Stanovajan mukaan merkittäviä vaikutuksia sekä Venäjän sisäisiin oloihin että ulkosuhteisiin.
Jotkut ovat ennustaneet, että Venäjälle sodan seurauksena asetettavat uudet talouspakotteet ja sotilasmenojen kasvu vaikeuttaisivat maan sosioekonomista tilannetta niin pahoin, että viranomaiset saattaisivat menettää tilanteen hallinnan. Mielenosoitukset laajenisivat, osa aiemmin maltillisina esiintyneistä puolueista radikalisoituisi ja jännitteet valtaeliitin sisällä lisääntyisivät.
– Vaikka tämä näyttääkin loogiselta, on itse asiassa enemmän viitteitä hyvin toisenlaisesta kehityskulusta, Venäjän sisä- ja ulkopolitiikan analyysiin keskittynyttä R.Politik-ajatushautomoa johtava tohtori Stanovaja sanoo Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
– Sen sijaan, että viranomaiset menettäisivät hallinnan, he kykenisivät itse asiassa tiukentamaan otettaan. Toisin kuin Krimin valtauksen jälkimainingeissa vuonna 2014, nyt ei koettaisi yleistä euforiaa, vaan painostusta ja sortoa, hän toteaa.
Tämän puolesta puhuu hänen mukaansa muun muassa se, että konservatiivinen, antiliberaali ja länsivastainen siipi on viime aikoina lisännyt vaikutusvaltaansa Kremlissä.
– Silovikeille ja heidän liittolaisilleen lännen kanssa käytävien neuvottelujen kariutuminen, vastakkainasettelun kärjistyminen ja uudet pakotteet eivät olisi ongelma: päinvastoin – ne vain vahvistaisivat heidän asemaansa.
”Sortotoimet lisääntyisivät varmasti”
Stanovaja pitää todennäköisenä, että sotilaallinen eskalaatio loisi tunteen kansallisesta hätätilasta, jossa lakeja voidaan sivuuttaa, tarkoitus pyhittää keinot eikä kompromisseille ole tilaa. Presidentti Vladimir Putin keskittyisi entistä täydellisemmin geopoliittiseen agendaansa ja silovikit saisivat yhä vapaammat kädet Venäjän sisällä.
– Sota johtaisi vääjäämättä nykyistä suurempaan eristyneisyyteen, median ja internetin tiukempaan valvontaan, ulkomaisiin IT-yrityksiin kohdistuvaan painostukseen ja poliittisten puolueiden tiukempaan kontrolliin. Sortotoimet lisääntyisivät varmasti: ei todellista poliittista oppositiota kohtaan, joka on jo rampautettu, vaan muun muassa kulttuuriväkeä, bloggaajia, epäpoliittisia kansalaisaktivisteja, toimittajia, asiantuntijoita kohtaan, Stanovaja sanoo.
– Viranomaiset torjuisivat kaiken ”ei-valtuutetun” vaikuttamisen, olipa sitten kyse sosiaalisen median viesteistä, lauluista, artikkeleista tai haastatteluista. Tämä prosessi on tietysti jo käynnissä, mutta se muuttuisi laajaksi, rutiininomaiseksi ja sotkuiseksi, hän toteaa.
Uusi eskalaation kierre siis Stanovajan mukaan kiihdyttäisi sitä sortoa, joka on Venäjän julkista elämää viime vuosina jo ennestään leimannut. Kaikki tyytymättömyyden ilmaukset murskattaisiin entistä suuremmalla voimalla – myös silloin, kun ne nousevat poliittisen järjestelmän sisältä.
