Yksi kuoli ja yksi loukkaantui tammikuussa räjähdyksessä Tukholmassa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / TT News Agency

Mikä Ruotsissa meni vikaan? 300 ampumista ja 43 kranaatti-iskua vuodessa

Aseväkivalta on kasvanut Ruotsissa merkittävästi muutamassa vuodessa.

Vuonna 2011 Ruotsissa kuoli luoteihin 17 ihmistä. Vuonna 2017 luku oli kivunnut jo 41 kuolleeseen ja 100 haavoittuneeseen. Kaikkiaan ampumatapauksia oli viime vuonna 300. Kranaatteja Ruotsin kaduilla räjähti 43 kertaa. Joskus kohteena oli jopa poliisiasemia. Uhrit ja tekijät ovat lähes aina nuoria miehiä ja tapauksiin liittyy jengirikollisuutta.

Talouslehti Economist pohtii tästä löytyvässä artikkelissaan, mistä aseellisen väkivallan kasvu oikein johtuu.

”Syynä ei voi olla talous, jolla menee hyvin – tai Ruotsin elintaso, joka on maailman parhaita. Ja rikoksien määrä on yleisesti laskussa. Mikä on siis mennyt vikaan?”, jutussa kysytään.

Jotkut syyttävät ongelmista pakolaiskriisiä. Ruotsi otti vuonna 2015 väkilukuunsa suhteutettuna vastaan eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa. Economistin mukaan laittomilla aseilla tehtyjen ammuskelujen määrä on kuitenkin ollut kasvussa jo 2000-luvun alusta.

Suurin osa jengien jäsenistä on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Vasta maahan tulleet ajautuvat tutkimusten mukaan kuitenkin rikollisuuteen harvoin. Se vie tavallisesti vuosia. Tukholman yliopiston tutkijan Amir Rostamin mukaan jengit tarjoavat vaihtoehdon turhautuneille nuorille miehille.

Economist löytää ilmiön taustalta huonon integraation työmarkkinoille. Ruotsiin tuli 1980- ja 1990-luvuilla paljon turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta ja entisestä Jugoslaviasta.

”Ruotsi rakensi heille kodit ja opetti heille kielensä, mutta se ei onnistunut integroimaan heitä työmarkkinoilleen.”

Economistin mukaan Ruotsin hyvinvointijärjestelmä tarjoaa korkeatasoista koulutusta ja anteliaat sosiaalietuudet. Vahvat ammattiliitot pitävät kuitenkin palkat korkeina lähtötason työpaikoissakin eikä yrityksien usein kannata palkata matalasti koulutettuja tai huonosti Ruotsia osaavia maahanmuuttajia. Tällä hetkellä peräti 16 prosenttia ulkomailla syntyneistä Ruotsissa asuvista on työttöminä. Luku on OECD:n korkeimpia.

Economistin mukaan viranomaiset ovat pyrkineet puuttumaan aseväkivallan ja jengirikollisuuden lisääntymiseen lisäämällä integraatioon ohjattuja varoja, tiukentamalla aserikoksista annettavia rangaistuksia ja lisäämällä aseiden salakuljetuksen vastaisia toimia.

Silti todistajat pelkäävät puhua ja poliisin resurssit ovat tiukilla. Tukholmassa ei ratkaistu yhtäkään aseellista murhaa vuonna 2016. Tilanne on sittemmin parantunut hieman, kun resursseja on lisätty. Yksin tukholmassa on kuitenkin yhä yli 100 ratkaisematonta murhatapausta.