Kirsi Piha ja Wille Rydman ilmoittivat odotetusti olevansa käytettävissä pormestariehdokkaaksi, mikäli he luottamusta kokoomuksen Helsingin piiriltä saavat. Molemmilla on kannatusta, ennakkoon on arvioitu, että Pihalla enemmän, mutta Rydman on Helsingin mittakaavassa niin ikään raskassarjalainen.
Ennen kuin mennään asetelman vaikutuksiin kokoomusta ajatellen, havainto kaikista ehdokkaista: Ainoastaan PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho on lähtökohtaisesti valtakunnallinen tähti jo asemansakin perusteella, mutta hänen puolueensa ei kamppaile Helsingissä ykköspaikasta. Siitä paikasta taistelevat, toki riippuen ehdokasasettelustakin, kokoomus ja vihreät. Vihreitä on pidetty hienoisena ennakkosuosikkina, mutta pormestariehdokkuuden suhteen heillä ei ole etulyöntiä, koska Kirsi Piha ja Wille Rydman eivät kalpene Anni Sinnemäen rinnalla. Demareillakaan ei ole ilmaantunut ässää hihasta, joten aika tasaisista asetelmista kisaan lähdetään.
Julkisuudessa Kirsi Piha ja Wille Rydman on aseteltu kokoomuksen ääripäihin, edellinen liberaalisen janan päähän, jälkimmäinen konservatiivisen. Asetelmaa yksinkertaistetaan, mutta ei se toki aivan väärä ole. Suurin virhe mitä kokoomus näissä tilanteissa voi tehdä, on ikään kuin käpertyä ja painaa villaisella aatteellista keskustelua. Päinvastoin, nyt puolueella on tilaisuus osoittaa aidosti, että isossa puolueessa on erilaisia aatevirtauksia ja juuri sen vuoksi puolue on kiinnostava. Julkisuuteen vuodettu rajapintatutkimus koettiin ensin epäsopivaksi, mutta sai aikaan myös aatteelista keskustelua, jota oppositiopuolue kaipaa.
Juuri nyt kokoomuksella on meneillään rajapintojensa konkreettinen ja Helsinki-painotteinen testaus, kun valintaa tehdään Piha-Rydman kesken. Tietojen mukaan kokoomuksen Helsingin piirihallitus kokoontuu tänään illalla tekemään ehdotustaan. Joidenkin arvioiden mukaan se saattaisi olla jopa yksimielinen ehdottaessaan Pihaa pormestariehdokkaaksi.
Henkilövalinnoissa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta. Sen vuoksi piirihallitus voisi myös yhtä lailla todeta ehdokastilanteen ja jättää päätös kokonaan sille, jolle se lopulta kuuluu eli piirikokoukselle. Päätös ei varmaan ennakoidusta muuttuisi, mutta menetelmä olisi erittäin demokraattinen. Toki viime kerralla Helsingin piirihallitus teki esityksen eli ehdotti Jan Vapaavuorta, mutta hän olikin ainut ehdokas, joka teki erinomaisen kampanjan. Jos kannanotto pormestariehdokkuudesta jätettäisiin alleviivaten piirikokoukselle, ehdokkaiden Piha ja Rydman välinen aatteellinen keskustelu saisi pikkuisen enemmän pontta.
Joidenkin mielestä kokoomus voisi jopa todeta, että enemmän ääniä vaalissa saanut nousee pormestariksi, jos siis puolue olisi suurin. Se tosin ei sovi asetelmaan, jossa jokaisen puolueen täytyy nimetä ennakolta oma pormestariehdokkaansa. Näin puolueet ovat keskenään sopineet.
Kuntavaaleista ja siihen liittyvästä Helsingin pormestarivalinnasta tulee kiinnostava. Vihreät ja SDP menevät apulaispormestarit edellä kokoomuksen tarjotessa uutta keulakuvaa kansalle, ja PS yrittää luultavasti kiilata punavihreiden ainoaksi vaihtoehdoksi. Millainen on dynaaminen ja kansainvälinen Helsinki? Miten eroaa vihreiden ja kokoomuksen politiikka toisistaan? Kuinka korkealle turvallisuus nousee vaalikeskustelussa ja minkä roolin taloudenpito lopulta saa? Sekä millaista johtajuutta Helsingin pormestariehdokkaat kykenevät viestimään? Eikä pidä unohtaa listan tärkeyttä: pormestariksi ei nousta henkilökohtaisella äänimäärällä vaan paikan saa eniten ääniä kerännyt lista.
