Monella suomalaisella tarve päästä ohi ajaa sääntöjen noudattamisen edelle. Seitsemän kymmenestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta kokee, että yleisesti ottaen ohittamiseen liittyvät säännöt ovat erittäin tai melko hyvin hallussa.
Kuitenkin käytännössä yli neljäsosa kuljettajista on vähintään joskus ohittanut hitaamman ajoneuvon tietäen, että sulkuviiva alkaa ohituksen aikana. Joka viides on ohittanut moottoritiellä oikeanpuoleista kaistaa käyttäen.
Ohittamiseen liittyy myös tietämättömyyttä ja riskinottoa. Joka seitsemäs suomalalainen uskoo, että mopoauton tai traktorin saa ohittaa myös ohituskieltoalueella.
Kolmasosa kyselyyn vastanneista kuljettajista kertoo lähteneensä ohittamaan pyöräilijää maantiellä, vaikka vastaan on tullut auto.
Liikenneturvan yhteyspäällikköä Mari Voutilaista hirvittää eritoten piittaamattomuus pyöräilijän turvallisuudesta.
Hän muistuttaa, ettei pyöräilijän ympärillä ole suojaavaa metallirakennetta. Läheltä piti -ohituksen ilmavirtakin voi saada pyörän heittelehtimään ja pyöräilijän kaatumaan.
– Riippumatta siitä, ketä olet ohittamassa, ohittamaan lähtöä tulee ohjata periaate: ohita vain silloin, kun voit tehdä sen turvallisesti. Ohituskieltoalueella tai risteyksissä ei saa ohittaa, eikä ohitus anna lupaa ylittää sulkuviivaa. Näkemää ja ohitustilaa tulee olla riittävästi ja kunnon turvavälin ohitettavaan tulee säilyä niin ennen ohitusta, sen aikana kuin sen jälkeen, Voutilainen toteaa tiedotteessa.
– Pyöräilijää ohitettaessa on myös sivusuuntainen turvaväli muistettava pitää reiluna: selkeintä on tehdä ohitus viereisen kaistan puolella. Jos ohitusta ei voi tehdä turvallisesti, on jäätävä ajamaan hitaamman kulkijan taakse riittävän etäälle.
Riskiohitukset tuomitaan
Ohituksesta saatava ajallinen hyöty on usein varsin vähäinen, mutta ohitukset voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja hankaloittaa liikennevirran sujuvuutta. Ohituksen tarpeellisuus tulisikin harkita ennen ohituspäätöstä.
– Jos kuljettaja ajautuu jatkuvasti tilanteisiin, jossa kokee, että edellä ajavan ohi pitäisi päästä, on syytä tarkistaa oma ajonopeus. Välillä voi lepuuttaa kaasujalkaa ja asettaa vakionopeudensäädin vahtivuoroon, nauttia ajosta ja tasaisen nopeuden tuomasta polttoaineen säästöstä, Voutilainen toteaa.
Turvaton ohituskäyttäytyminen aiheuttaa myös paheksuntaa muissa tiellä liikkujissa. Kaksi kolmesta Liikenneturvaan kyselyyn vastanneesta suomalaisesta pitää keltaisen viivan ylittävää ohitusta vakavana tai erittäin vakavana liikennerikkomuksena. Liian lähellä perässä ajon tuomitsee hieman tätä useampi.
Muutama kuljettaja myöntääkin, että on vaikeuttanut tahallaan ohittamaan lähteneen autoilijan toimintaa nostamalla omaa nopeuttaan.
Voutilainen muistuttaa, että myös ohitettavalla on velvollisuus omalta osaltaan varmistaa ohituksen turvallisuus – tilanteen turvattomuutta ei omalla toiminnalla tule lisätä, vaikka toisen toiminta kylmäisikin.
Liikenneturva korostaa seuraavia asioita ohitustilanteessa:
– Onko ohittamisesta tullut sinulle tapa? Harkitse ohitustarve aina ennen päätöstä lähteä ohittamaan.
– Ennen ohitusta seuraa takana tulevaa liikennettä ja varmista riittävä näkyvyys. Ohittaminen vaatii yllättävän paljon tilaa.
– Aloita ohittaminen riittävän etäältä ohitettavasta.
– Kerro ohitusaikeesta näyttämällä suuntamerkkiä. Käytä vilkkua myös omalle kaistalle palatessa.
– Siirry ohituskaistalle maltilla. Loiva liike on hyvä myös omalle kaistalle palatessa.
– Varmista turvaväli ohitettavaan ajoneuvoon. Palaa omalle kaistalle vasta, kun näet taustapeilistä ohitettavan ajoneuvon kokonaisuudessaan.
– Ohittamaan ei saa lähteä ohituskieltoalueella tai risteyksissä. Ohittaminen ei myöskään anna erillislupaa ylinopeudelle.
Liikenneturva selvitti suomalaisten ohittamiskäytäntöjä helmikuussa 2020 kerätyllä kyselyllä. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1060 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.
