Verkkouutiset

”Poliittinen kannanotto” – Asiantuntija tyrmää vasemmiston väitteet valinnanvapauden ongelmista

THL:n asiantuntijan mukaan valinnanvapaus on suosittua Ruotsissa, eikä parlamentaarista tukea sen poistamiselle löydy.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson pitää Ruotsin Vänsterpartietin puheenjohtajan Jonas Sjöstedtin Helsingin Sanomissa julkaistua mielipidekirjoitusta valinnanvapaudesta poliittisena kannanottona ja mielipideartikkelina.

– Se ei missään tapauksessa ole kokonaisvaltainen arvio valinnanvapausuudistuksen vaikutuksista Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaan poliittinen kannanotto, Jonsson toteaa. Reformit-yksikön päällikkönä toimiva Jonsson on perehtynyt syvällisesti Ruotsin valinnanvapausjärjestelmään.

Vänsterpartietin Sjöstedt oli tällä viikolla Suomessa vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin vieraana. Yhdessä he järjestivät ”Ruotsin sote-mallin monista ongelmista” lehdistötilaisuuden, jossa Sjöstedtin tarkoituksena oli ”oikaista (Petteri) Orpon (kok.) ja (Sanni) Grahn-Laasosen (kok.) virheelliset väittämät”.

Kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa Sjöstedt väittää, että valinnanvapaus eli yksityiset terveyspalvelut ovat tuottaneet valtavia ongelmia Ruotsissa.

– En jaa tätä käsitystä. Toki kaikissa uudistuksissa on ongelmia, mutta toisaalta valinnanvapausuudistus on myös toteuttanut sille asetettuja tavoitteita, eli lisännyt palveluiden saatavuutta ja tuotannon määrää, THL:n Jonsson sanoo.

Hän toteaa, että usein uuteen lainsäädäntöön joudutaan tekemään jälkikäteen korjausliikkeitä tai seuraamaan ja arvioimaan, toimiiko lainsäädäntö kaikilta osin toivotulla tavalla.

– Ennen kaikkea Ruotsissa on mietitty, miten maakäräjät pystyisivät ohjaamaan tuotantoa harvaan asutuille alueille ja mikä on optimaalinen korvausmalli tuottajille perusterveydenhuollon palveluista, Jonsson kertoo.

Tiheä asutus houkuttelee palveluntuottajia

Vänsterpartietin Jonas Sjöstedtin mukaan valinnanvapaus on johtanut terveydenhuollon ylitarjontaan hyvin toimeentulevilla ja terveemmillä asuinalueilla.

– Ruotsin valinnanvapausmalli on rakennettu sillä tavoin, että pääsääntöisesti se ohjaa palvelut sinne, missä väestö on, missä väestön tarpeet on ja missä kysyntä on. Toki se houkuttelee palveluntuottajia pikemminkin sinne, missä on tiheämpi asutus kuin missä on harvempi asutus, THL:n Pia Maria Jonsson myöntää.

Hän toteaa, ettei valinnanvapaus ratkaise Ruotsissa ja Suomessa vuosikymmeniä tapahtunutta kehitystä, jossa harvaan asuttujen alueiden palvelut siirtyvät asutuskeskuksiin.

– Mielestäni sitä ei voida pitää hirveän suurena yhdenvertaisuusongelmana. Me emme voi takertua vanhaan palveluverkkoon, jos väestö tosiasiassa vaihtaa paikkakuntaa.

Sen sijaan Jonssonin mielestä tärkeä kysymys on se, onko kaikilla maan asukkailla saatavilla riittävästi palveluja.

– Jotta niitä saataisiin riittävästi periferiaan, on tärkeää, että maakunnat voivat tukea harvaan asuttujen seutujen toimintaa. Toisaalta niillä tuskin on kiinnostusta tukea sitä valtavan suurilla summilla. Se ei olisi verovarojen parasta käyttöä.

Jonsson huomauttaa, että asiakkaita voidaan myös kuljettaa palveluiden luo ja palveluita asiakkaiden luo tai tarjota sähköisiä palveluita.

Pitkälle meneviä johtopäätöksiä

Valinnanvapauteen kriittisesti suhtautuvat suomalaispoliitikot nostavat toistuvasti esille Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston (Riksrevisionen) raportin.

Vänsterpartietin Sjöstedt kirjoittaa, että tarkastusviraston selvityksen mukaan hoidon saatavuus on heikentynyt monissa lähiöissä ja maaseudulla. Valinnanvapaus on tuottanut myös eriarvoisuutta monisairaiden ja hyvinvoivien ihmisten välille.

– Ruotsin tarkastusviraston raportti nostaa esille joitakin empiirisiä materiaaleja, jotka viittaavat ennen kaikkea maantieteelliseen palvelurakenteen muutokseen. Empiirinen materiaali on hieman yksipuolista, mistä selvitystä on kritisoitu, ja tarkastusviraston johtopäätökset olivat melko pitkälle meneviä suhteessa faktapohjaan. Kuulostaa siltä kuin Sjöstedtin johtopäätökset menisivät vieläkin pidemmälle, Jonsson naurahtaa.

Hän toteaa, että Ruotsin tarkastusviraston raportti on vain yksi monista valinnanvapautta käsitelleistä selvityksistä. THL:n tekemä yhteenveto tutkimuksista löytyy suomeksi Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi -raportista.

– Jos lukee niitä tutkimuksia, jotka pureutuvat yhdenvertaisuus- ja epätasa-arvokysymykseen, siinä valossa tarkastusviraston raportti vaikuttaa hieman yksipuoliselta, Jonsson sanoo.

Hoidon laatu ei poikkea yksityisellä huonompaan suuntaan

Jonsson ihmettelee, miksi Sjöstedt väittää markkinaehtoisten palveluiden edellyttämän sääntelyn ja valvonnan lisänneen byrokratiaa koko terveydenhuollossa.

Jonsson toteaa, että yksityisten tuottajien mukaan tulon myötä markkinoita täytyy valvoa. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto valvoo valinnanvapausmenettelyjä ja sitä, että erityyppisiä tuottajia kohdellaan neutraalisti ja yhdenvertaisesti.

Sjöstedt nosti esille, että valvonnasta huolimatta yksityistetty hoiva on johtanut useisiin skandaaleihin Ruotsissa. Jonsson toteaa ruotsalaisten reagoineen herkästi epäkohtiin.

– Sehän on täysin tervettä. Mutta järjestelmällistä seurantaa, joka osoittaisi, että hoidon laatu poikkeaisi yksityisillä tuottajilla huonompaan suuntaan kuin julkisilla, niin siihen ei faktapohja mielestäni riitä, Jonsson sanoo.

Tukea valinnanvapauden poistamiselle ei löydy

Vänsterpartietin Sjöstedtin mukaan Ruotsissa malli on epäsuosittu, ja rajoittamaton voitontavoittelu terveyspalveluissa on kohtuutonta jopa oikeistopuolueiden äänestäjien enemmistön mielestä.

– Se on totta, että ruotsalaiset ovat huolestuneita yritysten voittojen mahdollisesta valumisesta veroparatiiseihin. Mutta valinnanvapaus ei ole epäsuosittu asia. Väestö- ja asiakaskyselyt osoittavat, että se on varsin suosittua ja tyytyväisyys palveluihin on joko pysynyt samana tai jonkin verran parantunut sen jälkeen, kun valinnanvapausmalli otettiin käyttöön, THL:n Jonsson kertoo.

Hän sanoo olevansa hämmästynyt Sjöstedtin väitteistä, sillä silloin kun sosialidemokraattien ja vihreiden vähemmistöhallitus tuli valtaan Ruotsissa vuonna 2014, niin ensitöikseen ne yrittivät viedä valtiopäiville ehdotusta perusterveydenhuollon pakollisen valinnanvapauden poistamisesta.

– Se ei mennyt läpi osaksi sen takia, että Ruotsin lakineuvosto kritisoi sitä huonosti valmistelluksi ja osaksi sen takia, että sille ei todennäköisesti olisi parlamentaarista tukea Ruotsin valtiopäiviltä löytynyt. Jopa Sjöstedt itse kommentoi tätä mediassa ja sanoi, että parlamentaarista tukea sen poistamiselle ei löydy, Jonsson kertoo.

– Tätä taustaa vasten mielestäni on outoa sanoa, että enemmistö ruotsalaisista haluaisi eroon valinnanvapaudesta, Jonsson lisää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)