Viime vaalikaudella laadittiin Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Vision mukaan Suomen on edettävä määrätietoisesti kohti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden nostamista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– (Juha) Sipilän (kesk.) hallitus palautti korkeakoulujen indeksit täysimääräisinä. (Antti) Rinteen (sd.) hallitus nosti korkeakoulujen perusrahoitusta. (Sanna) Marinin (sd.) hallitus harjoittaa korkeakoulupolitiikkaa, joka johtaa leikkausten tielle. Missä viipyy hallituksen tiekartta, jolla neljän prosentin rahoitustaso saavutetaan? Päätöksiä on tehtävä kehysriihessä, vaativat Paula Risikko, Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen.
Heidän mukaansa kokoomus on sitoutunut nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Hallituksen esityksillä tätä päämäärää ei olla saavuttamassa. Rahoitustason kasvattaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa, jolla neljään prosenttiin voidaan päästä. Kokoomus esitti Suomen Akatemialle 45 miljoonan euron lisäpanostusta, jolla tälle vuodelle tehdyt leikkaukset olisi kompensoitu täysimääräisesti, edustajat sanovat.
– Hallitus kurjistaa kotimaista huippututkimusta. Miksi hallitus leikkaa kilpailtua, eniten laatua painottavaa tutkimusrahoitusta, edustajat jatkavat.
Kokoomusedustajien mielestä hallitukselle korkeakoulupolitiikkaa näyttää olevan pelkkää aluepolitiikkaa eikä korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen vahvistamista.
– Esitimme vaihtoehtobudjetissamme, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitettaisiin miljardilla eurolla. Tämä on todellinen tulevaisuusteko, joka vahvistaa suomalaista osaamista ja korkeakoulujen omaa rahoitusasemaa pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksiä on tehtävä kehysriihessä, jos hallitus aikoo noudattaa tiedepolitiikassa hallitusohjelmaansa, sanovat Risikko, Multala, Sarkomaa ja Grahn-Laasonen.
