Hallitus pääsi keskiviikkona sopuun sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten valinnanvapaudesta. Torstaina esitys tuodaan eduskuntaryhmille ja se tulee julkiseksi. Vääntö sotesta ei kuitenkaan lopu siihen, vaan poliittinen keskustelu valinnanvapauden sisällöstä vasta alkaa.
Hallituksen sote-kiistan ytimessä ovat olleet asiakassetelit ja niiden myöntämiseen liittyvä maakuntien harkintavalta. Harkintaa määrittelee niin sanottu suojalauseke, josta selviää, missä tilanteissa asiakassetelin myöntämisestä voi poiketa.
Valinnanvapausesityksen mukaan maakunnan olisi tarjottava asiakkaille asiakasseteli laissa eriteltyihin palveluihin. Hallituksessa ja asiantuntijoiden keskuudessa on ollut kiistaa siitä, kuinka automaattinen tuo maakunnan velvollisuus tarjota asiakasseteli olisi.
Asiakassetelillä asiakas voisi hankkia palvelun valitsemaltaan hyväksytyltä julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin palvelutuottajalta, joka tarjoaa asiakassetelissä määritellyn palvelun.
Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että asiantuntijat varoittavat asiakassetelin vaaroista erikoissairaanhoidossa.
Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtajan Ismo Partasen mukaan keskustelussa on kaksi ääripäätä.
Yksi ääripää pelottelee sillä, että päivystys vaarantuisi uudistuksen myötä. Toinen ääripää pelkää, että asiakasseteleiden myöntämiseen jää liikaa harkintavaltaa, niin että asiakasseteleitä ei tosiasiassa käytettäisi sen enempää kuin vuodesta 2009 käytössä olleita palveluseteleitäkään.
Julkisen puolen lobbarit istuvat asiantuntijoina
Ismo Partanen huomauttaa, että keskustelussa on unohtunut lakiluonnokseen sisältyvä niin sanottu suojalauseke. Maakunnalle on haluttu antaa mahdollisuus rajata asiakassetelin käyttöönottoa, jos se olisi välttämätöntä joko kustannustehokkuuteen tai asiakas- tai potilaisturvallisuuteen liittyen.
Jos jossain tulevassa maakunnassa tietyssä palvelussa päivystyksen kanssa tulisi ongelmia, maakunta voisi rajoittaa kyseisessä palvelussa asiakasseteleiden käyttöä esimerkiksi pariksi vuodeksi vedoten suojalausekkeeseen.
– Julkisen järjestelmän puolustajat ovat valmisteluryhmissä. Niillä on käytössään lain valmisteluaineisto. Silti he täysin sulkevat silmänsä siltä, että laissa on suojalauseke, Partanen sanoo.
Hänen mukaansa keskustelussa on kyse ”taistelusta vaikutusvallasta ja arvovallasta”, siitä ”kuinka suurta rahamäärää organisaatiot hallitsevat”.
– Jos yksityistä sektoria syytetään lobbaamisesta ja oman edun tavoittelusta, pitäisi katsoa vähän myös sitä toista puolta. Nykyisten omien valta-asemien puolustamisessa on usein unohtunut kansalaisten etu ja sote-uudistuksen tavoitteet, Partanen väittää.
Nykyisillä julkisilla tuottajaorganisaatioilla, joista tulee sote-uudistuksen myötä maakunnan tuottajia, on Partasen mukaan jostain syystä kova tarve suojella omaa tuotantoaan.
– Harkintavaltaa halutaan itselle mahdollisimman paljon niin, että suojellaan nykyistä toimintatapaa, työllistetään omat työntekijät täysimääräisesti ja ei altistuta kilpailulle eikä arvioinnille, Partanen tuskailee.
Kustannuksia säädellään hoitojonoja pidentämällä
Lääkäripalveluyritysten Partanen huomauttaa, että kahdeksan vuotta käytössä olleita palveluseteleitä on käytetty vain 10 miljoonan euron edestä vuosittain terveydenhuollossa. Se on vain viisi prosenttia kaikesta palveluseteleiden käytöstä – vain promillen osia terveydenhuollon kokonaismenoista. Eniten palveluseteleitä on käytetty päivähoitoon.
Julkiset organisaatiot ovat mieluummin pitäneet tuotannon omissa käsissään. Jos asiakasseteleiden myöntämisessä olisi laaja harkintavalta, pelkona olisi, että asiakasseteleitä käytettäisiin yhtä vähän kuin nykyisin palveluseteleitä.
Kuitenkin siellä, missä palveluseteleitä on käytetty, ne ovat alentaneet kustannuksia selvästi.
Partanen muistuttaa, että sote-uudistuksen tavoitteina oli palveluiden saatavuuden parantaminen, oikeudenmukaisuuden parantaminen saatavuuden osalta ja tulevien kustannusten hallinta.
Nykyisin julkinen puoli säätelee kustannuksia hoitojonoilla. Jos rahat on käytetty vuoden aikana, jonot kasvavat. Samalla helposti kasvavat myös toisaalla sairauspäivärahat ja työpoissaolot sairauden takia, mutta ne eivät näy julkisen tuottajaorganisaation kustannuksina.
Jos asiakassetelit otettaisiin käyttöön, todennäköisesti ensimmäisenä vuonna kustannukset lisääntyisivät, kun hoitojonot purkautuisivat. Samalla tosin myös julkisen puolen palveluiden saatavuus paranisi.
– Miksi asiakas haluaisi setelin, jos palvelu on julkisella puolella hyvin saatavissa? Partanen kysyy.
Asiakassetelit toisivat Partasen mukaan markkinoille ennen kaikkea pieniä ja erikoistuneita toimijoita, jotka hyödyntävät uusia toimintamalleja ja uutta teknologiaa. Lisääntyvä tuottajien välinen kilpailu myös parantaisi tuottavuutta ja kannustaisi samalla julkista sektoria kehittämään omaa toimintaansa vastaavalla tavalla.
– Voi sanoa, että kilpailu kirittää perinteisiä tuottajia, Partanen kiteyttää.
